Pirkanmaan hyvonvointialueen aluevaltuusto koolla. Äänessä puhujapöntössä hyvivointijaohtaja Marina Erhola.
Tuukka Olli
Ryhmärahat puhuttivat aluevaltuustossa: Reippaasti alijäämäinen talousarvioesitys hyväksyttiin yhdeksän tunnin kokouksessa
Pirkanmaan aluevaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion, investointisuunnitelman sekä strategian kokouksessaan 5. joulukuuta Tampereella.
Strategiaa voidaan pitää aluehallinnon eräänlaisena tulevien vuosien ohjenuorana, joka osin sitoo valtuustoa. Talousarvio puolestaan on 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, joskin ensi vuodelle valtiolta odotetaan noin 50 miljoonan euron korjauserää. Näin arvioitu todellinen alijäämä on arviolta 13,5 miljoonaa euroa.
Alustuspuheenvuorossaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kertoi kiertäneensä lähes jokaisen Pirkanmaan kunnan ja havainneen, että peruspalvelut ovat kaikkialla hyvät, mutta kirjavat.
– Harmonisointia on tehtävä, vaikka palveluiden ei tarvitse täysin samanlaisia joka paikassa ollakaan. Harmonisointia valmistellaan jo.
Rahoituksen suhteen hän ei ole huolissaan, vaikka alijäämää onkin tiedossa. Erholan mukaan monella alueella tilanne on Pirkanmaata huonompi.
Strategia ja talousarvio poikivat yhteensä noin 90 puheenvuoron laaja-alaisen keskustelun, joka aaltoili mielenterveyspalveluista hankintoihin ja julkisen puolen jonoista henkilöstön asemaan. Muutosesityksiä tuli lähinnä strategian yksityiskohtiin, mutta ne eivät saaneet riittävää kannatusta.
Strategiasta keskustellessa Miia Kinnari (ps) jätti ryhmänsä toivomusponnen, jossa ehdotettiin, että hyvinvointialue kartoittaa työntekijöiden tarpeen ja muuttaa määräaikaiset sopimukset tarvittavilta osin toistaiseksi voimassaoleviksi. Esitys kaatui äänestyksessä niukasti 37–38, tyhjiä 4.
Kokouksen kuluessa ihmeteltiin sitä, miten on mahdolista, työvoimapulasta kärsivällä sosiaali- ja terveysalalla joudutaan nyt pelkäämään työpaikkojen puolesta. Hyvinvointialue on väläytellyt jopa yt-korttia talouden sopeuttamiseksi. Kokouksessa viranhaltijat painottivat, että tarkoitus on löytää mahdollisia päällekkäisiä toimintoja, ei karsia tekevistä käsistä.
Vaikka alijäämää on tiedossa, monella alueella tilanne on Pirkanmaata huonompi.
Taloudesta puhuttaessa säpinää tuli etenkin perussuomalaisten esitysten ympärille. Ryhmä esitti, että valtuustoryhmille maksettavat ryhmärahat puolitetaan. Samoin ryhmä esitti, että valtuutettujen kokouspalkkioista leikataan noin neljännes.
Riitta Kuismanen (kd) kannatti ryhmärahojen puolittamista kysyen, eikö valtuusto ole väärä taho päättämään sille itselleen maksetuista rahoista. Jari Andersson (kok) huomautti, ettei rahoja ole pakko käyttää. Myös Sirpa Pursiainen (kd) muistutti, että rahat maksetaan kuitteja vastaan.
– Olen kyllä valmis leikkaamaan tästä, mutta tämä budjetti on sumussa tehty, joten nyt en ole valmis muutoksiin. Jatkossa asiaa on syytä tarkastella, hän perusteli.
– Jos ryhmärahoja ei käytetä, sittenhän niitä on helppo leikata, Joakim Vigelius (ps) kuittasi.
– Ryhmäraha auttaa meitä tapaamaan ihmisiä. Sitä me haluamme tehdä. Niillä rahoilla myös maksamme sihteerille. Hän auttaa meitä valmistautumaan kokouksiin, sillä haluamme tehdä sen kunnolla. Olemme iso ryhmä, joten sihteeri on tarpeen, Aila Dündar-Järvinen (sd) puolusti.
Juho Ojares (kok) harmitteli, että valtuustossa käytetään paljon aikaa puhumalla hyvin pienestä osasta 2,6 miljardin euron budjettia. Äänestyksessä esitys ryhmärahan puolittamisesta kaatui äänin 16–59, tyhjiä 4. Esitys kokouspalkkioiden leikkaamisesta meni myös nurin äänin 10–65, tyhjiä 2.
Hyvinvointivaltuusto istui maanantana pitkän kokokouksen tärkeiden päätösten äärellä.
Tuukka Olli
Sen sijaan valtuusto oli yksimielinen omaishoidon tukien seurannasta. Leena Saarela (vas) esitti toivomuspontta, jossa omaishoidon tukitasojen muutoksen vaikutuksia omaishoitajien määrään ja raskaampien palveluiden tarpeeseen arvioidaan ensi vuoden aikana. Samalla varaudutaan nostamaan tukitasoja.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös Kukka Kunnarin (vas) ponsiesityksen asiakasmaksujen seurannasta. Seurannan myötä maksuja voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa alentaa tai poistaa, mikäli henkilöllä on tiukka taloudellinen tilanne. Taustalla on huoli siitä, että vähävarainen jättää hakeutumatta hoitoon koska rahaa maksuihin ei ole. Tällöin hänen tilanteensa helposti pahentuu.
Ruovesi näkyi talousarviokäsittelyssä investointien kohdalla. Investointisuunnitelmassa on merkitty Ruoveden paloasemalle miljoona euroa vuodelle 2024 sisätilaongelmien korjaamiseen.
Ruoveden paloasema on huomioitu Pelastuslaitoksen investointisuunnitelmassa.