– Ruo­ve­den las­ke­tut so­ra­va­rat ovat Pir­kan­maan suu­rim­mat. Alue on mer­kit­tä­vä hie­kan ja so­ra­no­ton kan­nal­ta. Ruo­ve­del­tä löy­tyy myös hy­vin alu­ei­ta, joi­ta voi­daan hyö­dyn­tää, sa­noo maa­kun­tain­si­nöö­ri Satu Ap­pelq­vist Pir­kan­maan lii­tos­ta.

Lä­him­mis­sä naa­pu­ri­kun­nis­sa on kus­sa­kin vain noin kym­me­ne­so­sa Ruo­ve­den va­ran­nos­ta.

Ai­kai­sem­min so­raa on käy­tet­ty enem­män, kos­ka se on ol­lut hel­pos­ti otet­ta­vis­sa. Ruo­ve­den va­ran­not kat­ta­vat ely-kes­kuk­sen ar­vi­on mu­kaan 10–13-ker­tai­ses­ti ki­vi­ai­nes­tar­peen 2040 men­nes­sä.

– Vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ai­ka­na tren­di on ol­lut sel­lai­nen, et­tä ot­ta­mis­toi­min­taa oh­ja­taan pois har­ju­jen neit­seel­li­sil­tä alu­eil­ta, ker­too Ee­va-Mai­ja Hauk­ka ely-kes­kuk­ses­ta. Hauk­ka työs­ken­te­lee yli­tar­kas­ta­ja­na ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­yk­si­kös­sä.

Har­jus­ta kai­ve­tun so­ran on kaik­ki­al­la syr­jäyt­tä­nyt kal­li­o­murs­ke. Myös maa-ai­nes­ten kier­rä­tys­tä ja vaih­to­eh­toi­sia ma­te­ri­aa­le­ja on alet­tu et­siä.

– Esi­mer­kik­si tei­den poh­jiin käy­te­tään van­hois­ta au­ton­ren­kais­ta jau­het­tua ku­mia, sa­noo Hauk­ka.

Murs­ket­ta voi­daan käyt­tää lä­hes kai­kis­sa ra­ken­nus­töis­sä so­ran si­jas­ta. Murs­ke tu­lee kui­ten­kin rä­jäy­tyk­si­neen ja murs­kaus­töi­neen huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mak­si, mut­ta kun so­ra­va­ro­ja ei mo­nin pai­koin Pir­kan­maal­la enää ole, on siir­ryt­ty yhä ene­ne­vis­sä mää­rin kal­li­o­ki­vi­ai­nek­seen. Maa­kun­nas­sa jo yli 80 pro­sent­tia maa-ai­nes­lu­vis­ta kos­kee kal­li­o­ta, vain vii­den­nes hiek­kaa ja so­raa.

Be­to­nin te­ke­mi­ses­sä käy­te­tään kui­ten­kin edel­leen so­raa.

Poh­ja­ve­si­a­lu­eet ja sora- ja hiek­ka­har­jut ovat usein toi­siin­sa yh­tey­des­sä, sil­lä poh­ja­vet­tä muo­dos­tuu run­saim­min alu­eil­la, jos­sa maa­pe­rä joh­taa hy­vin vet­tä. Täl­lai­nen on Ruo­ve­den läpi Vir­roil­le kul­ke­va har­ju­muo­dos­tel­ma, jon­ka pääl­lä kul­kee kan­ta­tie 66 ja suu­ri osa taa­ja­ma-asu­tuk­ses­ta. Sen alu­eel­la on myös suu­rin osa hiek­ka­va­ran­nois­ta.

Hiek­ka­har­ju­jen ja poh­ja­ve­den koh­ta­lo­nyh­teys joh­taa myös sii­hen, et­tä poh­ja­ve­sien suo­je­lu nou­see mer­kit­tä­väk­si sei­kak­si, kun lu­pia maa-ai­nes­ten ot­toon myön­ne­tään. Ris­ti­rii­to­ja syn­tyy hel­pos­ti, sil­lä mis­sä on ar­vo­kas­ta poh­ja­vet­tä, oli­si usein myös hy­vää so­raa ja ki­vi­ai­nes­ta.

Vaa­san hal­lin­to-oi­keus ku­mo­si elo­kuus­sa 2022 ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan vuon­na 2019 myön­tä­män maa-ai­nes­lu­van hie­kan ja so­ran ot­ta­mi­sel­le Sii­ka­kan­kaal­la. Pe­rus­tee­na pää­tök­sel­le oli juu­ri ot­to­a­lu­een si­jain­ti poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la ja ot­to­toi­min­nan ris­ki sen laa­dul­le.

Maa­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kai­ta har­ju­ja Ruo­ve­del­lä ovat Sel­keen­vuo­ri, Sär­ki­kan­gas, Ja­ka­ma­kan­gas, Sii­ka­kan­gas ja San­ta­kan­gas kun­nan ete­lä­o­sas­sa sekä Kat­ti­la­kuo­pat ja Hui­lah­den­har­ju Vi­su­ve­del­lä. Sii­ka­kan­gas on ge­o­lo­gi­ses­ti erit­täin ar­vo­kas, mut­ta val­ta­kun­nal­li­seen luok­kaan se ei nou­se, sil­lä se ei enää ole luon­non­ti­lai­nen.

Lue myös:

Lu­vat maa-ai­nes­ten ot­toon ovat en­tis­tä tiu­kem­mas­sa – yh­te­nä syy­nä poh­ja­ve­sien suo­je­lu

Poh­ja­ve­den tila tar­kas­sa syy­nis­sä: val­vo­ji­na­e­ly-kes­kus, ym­pä­ris­tö­tar­kas­ta­ja ja lu­van saa­jat it­se