Ruo­ve­si-leh­ti ei juh­li sa­taa vuot­taan yk­sin: en­sim­mäi­nen vuo­si­sa­ta on täyn­nä myös Pih­la­ja­lah­den Nuo­ri­so­seu­ral­la ja Ruo­ve­den Ko­koo­muk­sel­la. Vie­lä van­hem­pien jouk­koon kuu­luu Työ­vä­e­nyh­dis­tys Tu­le­vai­suus, jol­le tu­lee täy­teen pe­rä­ti 115 vuot­ta.

Kos­ka pal­jon juh­la­vuo­sia osuu nyt sa­maan ajan­koh­taan, Noi­ta­kä­rä­jä­vii­kol­le on suun­nit­teil­la yh­dis­tys­ten yh­tei­set juh­lat jää­hal­lil­la.

Ky­se­lim­me juh­la­vuo­sia viet­tä­vil­tä seu­roil­ta ja yh­dis­tyk­sil­tä kuu­lu­mi­sia.

Sirk­ku So­me­ro

1. Millaisia juhlia teillä on suun­nit­teilla?

2. Mitä historia ja juh­la­vuosi merkitsee?

3. Miltä näyttää yhdis­tyk­sen tule­vai­suus?

Työväenyhdistys Tulevaisuuden Sointula.

Sirkku Somero

Työ­vä­e­nyh­dis­tys Tule­vai­suus   115 vuotta

Erk­ki Vii­ta­nen, pu­heen­joh­ta­ja

Kun työ­vä­e­nyh­dis­tys täyt­ti 100 vuot­ta, meil­lä oli isot juh­lat. Sil­loin teh­tiin seu­ran his­to­riik­ki­kin, jon­ka kir­joit­ti Mat­ti Mai­ja­la. Seu­raa­van ker­ran juh­li­taan var­maan­kin, kun tu­lee täy­teen 120 vuot­ta.

On­han se työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen his­to­ria ai­ka­moi­nen ta­ri­na ja Soin­tu­lan kiin­teis­tön vie­lä erik­seen. Soin­tu­la­han vie­tiin työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sel­tä ja se jou­tui os­ta­maan oman kiin­teis­tön­sä uu­del­leen. Kun työ­vä­e­nyh­dis­tys pe­rus­tet­tiin, vä­keä oli pal­jon ja tal­koo­työ­tä teh­tiin.

Soin­tu­lan suh­teen suun­ni­tel­mia on läm­mi­tys­jär­jes­tel­män muut­ta­mi­ses­ta niin, et­tä han­kit­tai­siin kol­me il­ma­läm­pö­pump­pua. Nyt kiin­teis­töä on läm­mi­tet­ty puil­la, joka vaa­tii 70–80 kuu­ti­o­ta polt­to­puu­ta vuo­des­sa. Ne on teh­ty tä­hän as­ti tal­koil­la. Soin­tu­lan lat­tia pi­täi­si myös hioa, sii­hen on ha­et­tu avus­tus­ta Ko­ti­seu­tu­yh­dis­tyk­sel­tä.

Yh­dis­tyk­sen va­paa­eh­toi­set al­ka­vat ol­la vä­his­sä, ei­kä yh­dis­tys­toi­min­ta enää kiin­nos­ta ku­ten en­nen. Yh­teis­kun­ta on men­nyt vä­hän sii­hen, et­tä tui­jo­te­taan vain omaan na­paan. It­se olen ol­lut mu­ka­na työ­vä­e­nyh­dis­tyk­ses­sä 18-vuo­ti­aas­ta, tämä on pe­ri­aa­te­ky­sy­mys. Niin kau­an kui­ten­kin men­nään, kuin pär­jä­tään.

Pihlajalahden kesäkonsertin soittajat ja solisti. 2011

Anu Kuivasmäki

Pih­la­ja­lah­den Nuo­ri­so­seura 100 vuotta

Timo Ik­ka­la, pu­heen­joh­ta­ja

Nuo­ri­so­seu­ran pe­rus­ta­va ko­kous on pi­det­ty jo 23.11.1919 ja toi­nen, jos­sa va­lit­tiin toi­mi­va joh­to­kun­ta, 7.12.1919, mut­ta var­si­nai­nen toi­min­ta ja heti oman ta­lon suun­nit­te­lu al­koi 1920 vuo­den puo­lel­la. Kun vii­me ke­sä­nä oli ta­lon maa­laus­hom­ma vie­lä kes­ken, niin 100-vuo­tis­juh­la on so­vit­tu vie­tet­tä­väk­si en­si hei­nä­kuun 18. päi­vä. So­pii hy­vin ai­kaan, kun en­sim­mäi­nen ke­sä­juh­la on pi­det­ty Pih­la­ja­lah­den työ­vä­en­ta­lol­la hei­nä­kuun 11. päi­vä 1920.

Toi­min­ta on ol­lut heti vil­kas­ta. Kuu­kau­si­ko­kouk­sia oli lä­hes joka kuu­kau­si. Omaa leh­teä pää­tet­tiin toi­mit­taa usei­ta ker­to­ja vuo­des­sa, ja ni­mi­kil­pai­lun jäl­keen leh­den ni­mek­si tuli Kalk­kut­ta­ja. Sii­nä oli ker­to­muk­sia eri puo­lel­ta ky­lää. Sitä toi­mi­tet­tiin 1920- ja 1930-lu­vuil­la ja tai­si vie­lä so­dan jäl­keen­kin joku leh­ti il­mes­tyä. Nyt meil­lä on tar­koi­tus koo­ta niis­tä 100-vuo­tis­juh­la­leh­ti.

Hei­nä­kuun 18. päi­vä on juh­la­kon­sert­ti, jos­sa so­lis­ti­na on oop­pe­ra­ba­ri­to­ni Vil­le Ru­sa­nen ja Juk­ka Lin­ko­lan joh­dol­la mei­dän pe­rin­tei­nen or­kes­te­ri. Kyl­lä siel­lä juh­lis­sa pa­la­taan vä­hän seu­ran his­to­ri­aan ja tä­hän ”kil­pai­le­vaan” Kalk­kut­ta­ja-leh­teem­me.

Juh­la­vuo­si on kun­ni­oi­tus men­nei­tä su­ku­pol­via koh­taan, jot­ka ovat tuo­neet hen­kis­tä rik­kaut­ta ja kult­tuu­ria ky­lään ja ra­ken­ta­neet Seu­ran­ta­lon, ja kii­tos ny­ky­pol­vel­le, et­tä ta­lom­me kun­nos­tus­re­mont­ti saa­tiin val­miik­si juh­la­vuo­dek­si. Suu­ri mer­ki­tys nuo­ri­seu­ran toi­min­taan on ol­lut Pih­la­ja­lah­den ke­sä­a­suk­kai­den val­mius läh­teä mu­kaan ky­län yh­tei­seen toi­min­taan. Ai­kai­sem­min tääl­lä oli mu­ka­na te­at­te­ri-ih­mi­siä ja nyt vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä maan par­hai­ta mu­siik­ki­mes­ta­rei­ta.

Nuo­ri­so­seu­ran toi­min­ta muut­tui, kun muu­ta­ma vuo­si sit­ten ky­läyh­dis­tys myi kou­lun ja ky­läyh­dis­tys lo­pe­tet­tiin ja sekä teh­tä­vät et­tä kou­lus­ta saa­dut ra­hat ”tes­ta­men­tat­tiin” nuo­ri­so­seu­ral­le seu­ran­ta­lon kun­nos­sa­pi­toon. Seu­ran­ta­lo on keit­ti­ön ja ko­kous­huo­neen osal­ta pe­rus­läm­möl­lä tal­vel­la­kin, ja ke­sä­ai­kaan siel­lä on eri­lai­sia per­he­juh­lia ja ta­pah­tu­mia. Ky­län yh­teis­ten asi­oi­den hoi­to yh­des­sä Maa­mies­seu­ran ja Mart­ta-yh­dis­tyk­sen kans­sa on osa nuo­ri­seu­ran toi­min­taa tu­le­vai­suu­des­sa. Nuor­ten vä­hyys toi­min­nas­sa on on­gel­ma. Toi­vot­ta­vas­ti hei­tä tu­lee mu­kaan.

Täl­lai­sia aja­tuk­sia vuo­des­ta 1969 mar­ras­kuus­sa pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tu ”nuo­ri­so­seu­ra­lai­nen”.

Ruoveden Kokoomus lahjoitti kunnan päivähoitajille heijasteliivejä syksyn pimeyteen. Virallinen luovutus tapahtui yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä Honkalassa 28.11.2011. Kuvassa vasealta kansanedustaja Arto Satonen, pj. Timo Lohipuro, perhepäivähoidon ohjaaja Anna-Maija Vehkaoja ja Juhani Sillanpää.

Anu Kuivasmäki

Ruoveden Kokoomus

100 vuotta

Mar­ko Kivi, pu­heen­joh­ta­ja

Ruo­ve­den Ko­koo­mus viet­tää yh­dis­tyk­sen var­si­nai­sia 100-vuo­tis­juh­lia lau­an­tai­na 22.8. Juh­lat al­ka­vat siel­lä mis­sä Ruo­ve­den Ko­koo­mus ry on ai­koi­naan pe­rus­tet­tu, eli Ri­to­nie­men kar­ta­nos­sa. Tar­kem­pi juh­la­oh­jel­ma pu­hu­ji­neen muo­tou­tuu ke­vään ku­lu­es­sa.

Juh­la­vuo­si osoit­taa pit­kä­jän­tei­syyt­tä yh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa ja on kii­tos sii­tä, et­tä vuo­sien var­rel­la moni on teh­nyt hie­noa työ­tä yh­dis­tyk­sen eteen.

Tu­le­vai­suus mie­ti­tyt­tää, riit­tää­kö ak­tii­vi­sia nuo­ria vie­mään yh­dis­tys­tä eteen­päin vä­es­tön ikään­ty­es­sä. Tä­män päi­vän yh­teis­kun­nal­li­nen il­miö on, et­tä si­tou­tu­mi­nen toi­min­taan ei ole sil­lä ta­sol­la kun men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä on ol­lut. Ih­mi­sil­lä on pal­jon kii­rei­tä ja näin pa­nos yh­dis­tyk­sen eteen jää pie­nek­si Tämä nä­kyy yh­dis­ty­sak­tii­vien vä­hen­ty­mi­se­nä ja toi­saal­ta vä­sy­mi­se­nä. Toi­vot­ta­vas­ti tu­le­vai­suu­des­sa yh­teis­kun­nal­li­set asi­at ja nii­hin vai­kut­ta­mi­nen kiin­nos­ta­vat kai­ken ikäi­siä, myös nuo­ria, ja huo­ma­taan, et­tä asi­oi­hin voi­daan vai­kut­taa. Toi­vot­ta­vas­ti jat­kos­sa näh­dään edel­leen vir­keä yh­dis­tys, jon­ka jä­sen­mää­rä on kas­vus­sa.

Harakkalan työväentalolla Huoneteatteri esitti Minna Canthin Kauppa-Lopon viime syksynä.

Sirkku Somero

Ruoveden sosi­a­li­de­mok­raa­tit

95 vuotta

Han­na Ky­mä­läi­nen-Rik­ko­nen, pu­heen­joh­ta­ja

Kir­kon­ky­län so­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen työ­vä­e­nyh­dis­tys re­kis­te­röi­tiin 1.1.1925, ny­kyi­sin se toi­mii ni­mel­lä Ruo­ve­den so­si­a­li­de­mok­raa­tit ry.

Em­me juh­li 95 vuot­ta, ti­lai­suuk­sia jär­jes­täm­me toki. Tu­los­sa on äi­tien­päi­vä­juh­la, ke­säl­lä kirp­pu­to­ri ja syk­syk­si yri­täm­me saa­da taas Huo­ne­te­at­te­rin näy­tök­sen. Pien­tä re­mont­ti­a­kin Ha­rak­ka­las­sa teh­dään, ei niin isoa kuin vii­me vuon­na.

On hie­noa, kun on juh­la­vuo­si, sii­nä on his­to­ri­an ha­vi­naa. His­to­ri­aa ei saa unoh­taa, ei hy­viä ei­kä huo­no­ja asi­oi­ta, joi­ta on ta­pah­tu­nut. Työ­vä­e­nyh­dis­tys on kan­ta­nut ih­mi­siä huo­noi­na ai­koi­na ku­ten esi­mer­kik­si pu­la­vuo­si­na. Tär­ke­ää on ih­mis­ten vä­li­nen so­li­daa­ri­suus sil­loin ja nyt.

Us­kom­me yh­dis­tyk­sen tu­le­vai­suu­teen – sekä omaan et­tä työ­vä­en­liik­keen tu­le­vai­suu­teen. Suu­ri osa toi­mi­jois­ta ei ole nuo­ria, mut­ta erit­täin in­nok­kai­ta ja ak­tii­vi­sia.

Ninni Sjöblom 4H:n kepparikerhossa 2011.

Ruoveden 4H 90 vuotta

Tei­ja Pert­tu­la, toi­min­nan­joh­ta­ja

Olem­me mu­ka­na isois­sa ”yh­teis­synt­tä­reis­sä” hei­nä­kuun alus­sa, ja li­säk­si olem­me muun mu­as­sa tar­jo­a­mas­sa nuo­ril­le mah­dol­li­suu­den oman ta­pah­tu­man jär­jes­tä­mi­seen. Kaut­ta ran­tain -hank­keen kaut­ta on tar­koi­tus vah­vis­taa nuor­ten ta­pah­tu­ma­tuot­ta­mis­tai­to­ja, ja saam­me sitä kaut­ta mu­ka­vas­ti vä­riä juh­la­vuo­teem­me. Muu­ten juh­la­vuo­des­ta on tu­los­sa toi­min­nal­li­nen, ja las­ten ja nuor­ten kans­sa on jäl­leen tar­koi­tus teh­dä jos jon­kin­lais­ta mu­ka­vaa pe­rus­toi­min­nan ohes­sa.

4H-toi­min­nan kat­so­taan käyn­nis­ty­neen vuon­na 1930 maa­ta­lous­ker­ho­toi­min­ta­na Ruo­ve­den kun­nan ko­ti­ta­lous­va­li­o­kun­nan alai­suu­des­sa. Mun mu­as­sa ra­hoi­tus­tek­ni­sis­tä syis­tä toi­min­ta siir­ret­tiin vuon­na 1969 kun­nan alai­suu­des­ta it­se­näi­sen 4H-yh­dis­tyk­sen toi­min­nak­si, mil­lai­se­na se on tä­hän päi­vään saak­ka jat­ku­nut. 4H-toi­min­ta on vuo­sien var­rel­la muut­tu­nut, säi­lyt­tä­en kui­ten­kin pe­ru­sa­ja­tuk­sen­sa nuor­ten yrit­tä­jä­mäi­sen asen­teen ja työ­e­lä­mä­tai­to­jen sekä kes­tä­vän elä­män­ta­van op­pi­mi­ses­ta. Al­ku­vuo­si­kym­me­ni­nä toi­min­nan muo­toi­na oli­vat ker­ho­pals­tat, ret­ket lä­hi­kun­tiin, kas­vin­vil­je­ly­kurs­sit, ur­hei­lu, ker­ho­e­läi­met, lei­rit, työ­näy­tök­set ja työ­kil­pai­lut. 2020-lu­vul­la toi­min­nan tär­keim­piä muo­to­ja ovat ker­hot, kurs­sit, kou­lu­yh­teis­työ, työ­e­lä­mä­kas­va­tus, nuor­ten työl­lis­tä­mi­nen ja nuor­ten omat 4H-yri­tyk­set sekä eri­lai­set hank­keet ja pro­jek­tit. 4H-toi­min­nas­sa voi hank­kia opin­to­pis­tei­tä ja osaa­mis­merk­ke­jä, tie­na­ta ko­ke­mus­ta ja omaa ra­haa. Toi­min­nan tee­moi­na pai­not­tu­vat eri­tyi­ses­ti met­sä ja luon­to, ruo­ka­kas­va­tus ja kä­den­tai­dot, unoh­ta­mat­ta esi­mer­kik­si kan­sain­vä­li­syyt­tä, eläi­miä, puu­tar­haa ja ym­pä­ris­töä.

4H-toi­min­ta muut­tuu yh­teis­kun­nan muu­tos­ten mu­ka­na. Jois­sain asi­ois­sa 4H:ssa ol­laan edel­lä­kä­vi­jöi­tä. 4H-toi­min­nal­la on sel­ke­äs­ti paik­kan­sa tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Nuor­ten on­nis­tu­mi­sen ko­ke­muk­set, mah­dol­li­suu­det löy­tää omia vah­vuuk­sia ja kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta, ti­lai­suu­det in­nos­tua ja op­pia te­ke­mäl­lä ovat tär­keä osa kas­vua ak­tii­vi­sek­si toi­mi­jak­si yh­teis­kun­nas­sa. Ruo­ve­del­lä toi­mi vii­me vuon­na 14 nuor­ta 4H-yrit­tä­jää. Palk­kaa tai palk­ki­oi­ta 4H-yh­dis­tyk­sen kaut­ta sai noin 15 nuor­ta. Jä­se­niä yh­dis­tyk­ses­sä oli vuon­na 2019 kaik­ki­aan 115. Eri­lais­ten kurs­sien ja kou­lu­yh­teis­työ­toi­min­to­jen myö­tä ta­voi­tim­me lä­hes 400 ruo­ve­si­läis­tä nuor­ta vuo­den ai­ka­na. Va­paa­eh­toi­sia ai­kui­sia – ker­ho­noh­jaa­jia, yri­ty­soh­jaa­jia, luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä – toi­min­nas­sa oli mu­ka­na yli 20 ja li­säk­si eri­lai­sis­sa tee­ma­päi­vis­sä, ta­pah­tu­mis­sa ja kurs­seil­la mei­tä avus­ti kym­me­niä va­paa­eh­toi­sia. Kai­kel­le täl­le on var­mas­ti tar­vet­ta ja ti­laus­ta tä­nä­kin vuon­na ja vuo­si­kym­me­ne­nä.

Ruoveden Kanoottipurjehtijoiden Lauri Palmroth, maratonmelonnan suomenmestari, rantautumassa kauden avauksessa 15.5.2011 Ruoveden vesillä.

Heikki Saarinen

Ruoveden kanoot­ti­pur­jeh­ti­jat 90 vuotta

He­le­na Korp­poo, pu­heen­joh­ta­ja

Osal­lis­tum­me yh­tei­seen ti­lai­suu­teen per­jan­tai­na 3. hei­nä­kuu­ta jää­hal­lil­la. Myös lau­an­tain 4. hei­nä­kuu­ta noi­ta­kä­rä­jä­kul­ku­ees­sa ol­laan mu­ka­na. Muu­ten juh­lim­me me­lon­nan mer­keis­sä: tu­los­sa on kan­sal­li­set me­lon­ta­ki­sat tou­ko­kuus­sa, me­lon­nan pe­rus­kurs­si ai­kui­sil­le ja mel­kein ai­kui­sil­le, nuor­ten me­lon­taa, jo­hon voi­vat osal­lis­tua nuo­ret noin 10-vuo­ti­aas­ta läh­tien, sekä jä­sen­ten me­lon­ta­ret­kiä.

Kun­ni­oi­tam­me nii­tä, jot­ka ovat seu­ran pe­rus­ta­neet ja ol­leet sen toi­min­nas­sa mu­ka­na. Teem­me toi­min­ta­suun­ni­tel­man, ta­lou­sar­vi­on ja pi­dem­män ai­ka­vä­lin ta­lous­suun­ni­tel­man sekä laa­dim­me stra­te­gi­an seu­ran toi­min­nan jat­ku­vuu­den tur­vaa­mi­sek­si.

Ha­lu­am­me saa­da seu­ram­me toi­min­taan mu­kaan uu­sia jä­se­niä. Ruo­ve­del­lä ja sen ym­pä­ris­tös­sä on hy­vät me­lon­ta­ve­det, ja seu­ral­lam­me on jä­sen­ten käyt­töön hy­vä­kun­tois­ta me­lon­ta­ka­lus­toa.

Pih­la­pirt­ti ra­ken­nuk­se­na on täyt­tä­nyt 20 vuot­ta. Tal­viu­in­tia on ol­lut tiis­tai­sin ja tors­tai­sin koko ajan, ja pirt­tiä ja sau­naa on vuok­rat­tu. Nämä toi­min­not ovat RKP:n toi­min­nas­sa mer­kit­tä­viä te­ki­jöi­tä, ja nii­tä py­rim­me vah­vis­ta­maan.

Me­lon­ta­seu­ra pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la tuo omat haas­teen­sa, kun pe­sä­pal­lo ja jää­kiek­ko ve­tä­vät puo­leen­sa iso­ja osal­lis­tu­ja­mää­riä. Nuo­ria me­lo­jia on kui­ten­kin tul­lut mu­kaan, ja ai­kui­set ovat kiin­nos­tu­nei­ta ret­ki­me­lon­nas­ta. Se on mi­nul­le­kin pa­ras­ta! Ruo­ve­den ym­pä­ris­tös­sä on hy­vät ve­sis­töt ret­ki­me­lon­taan. Uu­sia kil­pa­me­lo­jia ei nyt ole seu­ran puit­teis­sa kas­va­mas­sa, mut­ta nii­tä saat­taa taas yh­täk­kiä tul­la. Kil­pa­me­lon­ta on en­nen­kin ol­lut aal­to­mai­ses­ti vaih­te­le­vaa. Seu­ran toi­min­ta jat­kuu, toi­vot­ta­vas­ti seu­raa­vat 90 vuot­ta!

Ruoveden Pirkat järjesti Naperoleirin 2015.

Terhi Kääriäinen

Ruoveden Pirkat 80 vuotta

Toi­vo Me­ro­nen, pu­heen­joh­ta­ja

Pir­kat täyt­tää 80 syk­syl­lä, sil­loin var­maan­kin jo­ten­kin juh­li­taan, mut­ta vie­lä ei ole suun­ni­tel­mat val­mii­na. Oman seu­ran juh­la voi ol­la vaik­ka pe­sä­pal­lo­pe­lin yh­tey­des­sä.

Olem­me mu­ka­na suun­nit­te­le­mas­sa yh­dis­tys­ten yh­teis­tä juh­la­päi­vää Noi­ta­kä­rä­jien ai­kaan.

Juh­la­vuo­si on ur­hei­lu­seu­ras­sa kui­ten­kin vain vuo­si mui­den jou­kos­sa. Seu­ral­la on ta­ka­naan pit­kä tai­val, ajat ovat vaih­tu­neet ja seu­ras­sa har­ras­te­tut la­jit sii­nä mu­ka­na. Al­ku­ai­koi­na vah­va laji oli esi­mer­kik­si pai­ni, jos­sain vai­hees­sa len­to­pal­lo, hiih­to tai ylei­sur­hei­lu. Nyt vah­vim­pa­na meil­lä on pe­sä­pal­lo.

Olem­me maa­lais- ja kas­vat­ta­ja­seu­ra. Pää­teh­tä­vä on edel­leen saa­da nuo­ret lii­kun­nan pa­riin. Se an­taa hy­vät poh­jat elä­mäl­le myö­hem­min­kin. Vii­meis­ten vii­den vuo­den ai­ka­na vi­de­o­pe­lien pe­laa­mi­nen on nä­ky­nyt yhä enem­män sii­nä, et­tä nuo­ret ei­vät har­ras­ta lii­kun­taa.

Ruoveden Yrittäjät

70 vuotta

Anssi Manninen, juh­la­vuo­den vastaava

Osal­lis­tum­me per­jan­tai­na 3. hei­nä­kuu­ta ruo­ve­si­läis­ten yh­dis­tys­ten ja yri­tys­ten yh­tei­siin il­ta­miin jää­hal­lil­la. Jä­se­nis­töm­me kes­ken juh­lim­me 30. lo­ka­kuu­ta Vuo­den yrit­tä­jä -juh­lan yh­tey­des­sä hie­man nor­maa­lia juh­la­vam­min. Sil­loin juh­la­pu­hu­jak­si on lu­pau­tu­nut Suo­men Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja Jyr­ki Mä­ky­nen.

70 vuot­ta on koh­tuul­li­sen pit­kä ikä yh­dis­tyk­sel­le, jo­ten pi­tää esit­tää suu­ret kii­tok­set kai­kil­le vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na mu­ka­na ol­leil­le jä­se­nil­le ja eten­kin luot­ta­mus­toi­mis­sa toi­mi­neil­le sii­tä, et­tä yh­dis­tys toi­mii edel­leen. Juh­la­vuon­na on hyvä het­ki muis­tel­la men­nyt­tä ja kiit­tää mu­ka­na ol­lei­ta, mut­ta myös miet­tiä, mi­ten yh­dis­tys saa­daan pi­det­tyä elin­voi­mai­se­na jat­kos­sa­kin. Juh­la­vuot­ta on mu­ka­va juh­lia yh­des­sä mo­nen muun juh­la­vuot­ta viet­tä­vän yh­dis­tyk­sen ja yri­tyk­sen kans­sa. Idea yh­tei­sis­tä il­ta­mis­ta Noi­ta­kä­rä­jien yh­tey­des­sä on hie­no! Yh­teis­työ on ai­noa kei­no, jol­la saam­me pi­det­tyä ko­ti­paik­ka­kun­tam­me elin­voi­mai­se­na.

Toi­min­taa py­ri­tään jat­ka­maan en­ti­seen mal­liin ak­tii­vi­ses­ti. Sa­moin kuin var­mas­ti kai­kis­sa muis­sa­kin yh­dis­tyk­sis­sä, haas­tee­na on saa­da uut­ta vä­keä luot­ta­mus­toi­miin. Vii­me ai­koi­na olem­me kui­ten­kin on­nek­si saa­neet ja tänä vuon­na saam­me vie­lä li­sää nuo­rem­pia yrit­tä­jiä hal­li­tuk­seem­me tuo­maan tuo­rei­ta ide­oi­ta toi­min­taan, jo­ten tu­le­vai­suus näyt­tää tä­män suh­teen va­loi­sal­ta.

Sirkka-Liisa Niininen ja Minna Nenonen SPR:n ensiapukurssilla 2017.

SPR:n Ruoveden osasto

70 vuotta

Kaarina Niinistö, puheen­joh­taja

Osas­ton var­si­nai­nen juh­la­päi­vä on mar­ras­kuus­sa – se pe­rus­te­tiin 21.11.1950 – jo­ten juh­lien suun­nit­te­lu on vas­ta ha­ku­ses­sa.

Men­nei­syys on voi­ma­va­ra, jon­ka ar­von huo­maam­me, kun vie­täm­me juh­la­vuot­ta.

Osas­toa vai­vaa ylei­nen on­gel­ma. Jä­sen­mää­rä pie­ne­nee ja ikään­tyy. Tois­tai­sek­si nuor­ten saa­mi­nen mu­kaan on ol­lut vai­ke­aa.

Osmo Häyrynen saapui kuuntelemaan suurta suosikkiaan Anne Mattilaa Lions Clubin konserttiin 2018. Mukana olivat myös Julia Niskonen (vas.) sekä kaksikkoa avustanut Erja Vilenius.

Minna Salmi

Lions Club Ruovesi

60 vuotta

Jali Kon­tu­niemi, sihteeri

Tam­mi­kuus­sa juh­li­taan 60-vuo­tis­juh­lia ja li­säk­si osal­lis­tu­taan ke­säl­lä jär­jes­tet­tä­vään yh­teis­juh­laan.

Se on meil­le eri­tyi­sen tär­keä asia, et­tä jo 60 vuot­ta olem­me toi­mi­neet Ruo­ve­den hy­väk­si ja toi­min­ta jat­kuu ak­tii­vi­ses­ti. On hie­no huo­ma­ta, mi­ten saam­me ak­ti­vi­tee­tit toi­mi­maan. Klu­bis­sam­me on pal­jon toi­me­li­as­ta po­ruk­kaa, jot­ka käyt­tä­vät va­paa-ai­kaan­sa yh­tei­sen hy­vän ai­kaan saa­mi­sek­si.

Läh­dem­me va­loi­sin mie­lin koh­ti seu­raa­vaa vuo­si­kym­men­tä, ja uu­sia ak­ti­vi­teet­te­jä on suun­nit­teil­la. Täl­lä het­kel­lä toi­min­taa ovat Soh­lo-San­te­ri jään­läh­tö­veik­kaus, vuo­si­ka­len­te­ri, las­ki­ais­rie­ha ja li­säk­si mo­nen­lai­sia aut­ta­mis­tal­koi­ta.

Valta on vaihtunut: Vuoden Noita 2018 Jouni Neste on väistynyt taka-alalle, Vuoden Noita 2019 Heidi Köngäs tähyää kohti tulevaa noitavuottaan.

Minna Salmi

Noi­ta­kä­rä­jät 50 vuotta

Sirpa Bertling, puheen­joh­taja

Noi­ta­kä­rä­jät juh­lii yh­tei­sil­ta­mis­sa per­jan­tai­na 3. hei­nä­kuu­ta jää­hal­lil­la.

On hie­noa, et­tä Noi­ta­kä­rä­jät on pys­tyt­ty jär­jes­tä­mään kes­key­tyk­set­tä vuo­sit­tain tänä vuon­na jo 50. ker­ran. Tämä on saa­vu­tus koko val­ta­kun­nan­kin ta­sol­la. Se on vaa­ti­nut pal­jon va­paa­eh­tois­työ­tä ja in­nos­tus­ta. Mo­nen mon­ta Noi­ta­kä­rä­jien joh­to­kun­taa on vuo­si­kym­men­ten var­rel­la miet­ti­nyt ke­sän oh­jel­maa.

In­nos­tus­ta ja ide­oi­ta on täl­lä het­kel­lä run­saas­ti, kaik­ki riip­puu ra­has­ta. On­nek­si Ruo­ve­den kun­ta ym­mär­tää ta­pah­tu­man mer­ki­tyk­sen ja on pys­ty­nyt avus­tuk­sil­la ja työ­pa­nok­sil­la aut­ta­maan yh­dis­tys­tä jär­jes­tä­mään ta­pah­tu­maa. Vuo­si ker­ral­laan men­nään eteen­päin ja toi­vo­taan, et­tä jat­kos­sa­kin löy­tyy uu­sia in­nok­kai­ta pe­rin­ne­ta­pah­tu­man tal­koo­lai­sia.

Ruoveden Pelimannit esiintyivät Kotiseutumuseon 80 -vuotisjuhlassa 2012. Puhujana Marcus Hackman.

Irina Tuomainen

Ruoveden Peli­man­nit – 40 vuotta

Pertti Aaltonen, puheen­joh­taja

Juh­lim­me tänä vuon­na soit­ta­mal­la. Tar­koi­tuk­sem­me on esiin­tyä, lä­hin­nä Ruo­ve­del­lä en­si ke­sä­nä, Noi­ta­kä­rä­jil­lä ja niin edel­leen.

Pe­li­man­ne­jam­me on täl­lä het­kel­lä vain muu­ta­ma Ruo­ve­del­lä, jo­ten en­si ke­sä­nä ko­ko­am­me mu­kaan usei­ta, nyt muu­al­la asu­via van­ho­ja pe­li­man­ne­ja. Us­kon, et­tä saam­me ko­koon näyt­tä­vän ja vai­kut­ta­van ko­koon­pa­non!

Juh­la­vuo­den mer­keis­sä jul­kis­tam­me en­si ke­sä­nä, il­mei­ses­ti Noi­ta­kä­rä­jien ai­koi­hin, Pe­li­man­nien his­to­rii­kin.

Pe­li­man­nit ovat toi­mi­neet, myös yh­dis­tyk­se­nä, vii­me vuo­si­na ”sääs­te­li­ääs­ti”. Kun väki on vä­hen­ty­nyt ja van­hen­tu­nut, as­ke­leet ovat ol­leet hi­tai­ta ja har­kit­tu­ja.

Tar­koi­tuk­sem­me kui­ten­kin on jat­kaa Ruo­ve­den Pe­li­man­nien toi­min­taa, ja tämä vuo­si an­ta­nee sii­hen suun­taa ja uut­ta pot­kua!

Ke­vääl­lä jär­jes­te­tään Ruo­ve­del­lä pe­rin­tei­set Pe­li­man­ni­tal­koot, jo­hon osal­lis­tuu usei­ta pe­li­man­ni­ryh­miä Pir­kan­maal­ta, myös Ruo­ve­den Pe­li­man­nit.

Anna Häyrynen, Antonia Hackman ja Liisa Suvanto Ruoveden Taideyhdistyksen tilaisuudessa piirtämässä Ruoveden Ratsutallilla 15.8.2012.

Anu Kuivasmäki

Ruoveden Tai­deyh­dis­tys

 40 vuotta

Ai­mo Kui­va­mä­ki, pu­heen­joh­ta­ja

Tois­tai­sek­si ai­noa suun­ni­tel­tu var­si­nai­nen juh­lam­me on osal­lis­tua Ruo­ve­del­lä ta­sa­vuo­sia täyt­tä­vien yh­tei­sö­jen yh­teis­juh­laan jää­hal­lil­la 3.7. Sa­mal­la vii­kol­la yh­dis­tyk­sel­läm­me on näyt­te­ly Soin­tu­las­sa 29.6.–4.7.

Muu­ten juh­la­vuo­tem­me pää­ta­paus on 40-vuo­tis­juh­la­näyt­te­ly Vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa 14.–23. hei­nä­kuu­ta. Aja­tuk­se­na on tuo­da esil­le jä­se­nil­le tär­kei­tä tai­de­te­ok­sia 40 vuo­den ajan­jak­sol­ta.

Muu­ta juh­la­vuo­tem­me toi­min­taa on Koil­lis-Pir­kan näyt­te­lyn jär­jes­tä­mi­nen Vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa 25.7.–16.8. ja Tai­de­lei­ri Vin­san­vil­las­sa 20.–25.7.

Ruo­ve­del­lä on var­sin ar­vok­kaat ja kun­ni­ak­kaat ku­va­tai­teen pe­rin­teet. Tai­deyh­dis­tys ar­vos­taa suu­res­ti tätä his­to­ri­aa, mut­ta on pyr­ki­nyt ja pyr­kii edis­tä­mään myös ny­kyis­tä ku­va­tai­de­kult­tuu­ria Ruo­ve­del­lä. Juh­la­vuo­te­na on hyvä luo­da kat­saus saa­vu­tet­tui­hin tu­lok­siin, mut­ta sa­mal­la mah­dol­li­suus vi­rit­tää myös ai­van uu­sia avauk­sia ku­va­tai­teen ase­man pa­ran­ta­mi­sek­si ja vil­kas­ta­mi­sek­si Ruo­ve­del­lä.

Tai­deyh­dis­tyk­ses­sä ele­tään täl­lä het­kel­lä var­sin ak­tii­vis­ta vai­het­ta, ja se on nä­ky­nyt muun mu­as­sa lu­kui­si­na näyt­te­lyi­nä ja tai­de­kurs­sei­na sekä tai­de­lai­naa­mo­toi­min­nan käyn­nis­ty­mi­se­nä omas­sa Sai­ras­tal­li-työ­ti­las­sa.

Tu­le­vi­na haas­tei­na ja toi­vei­na on saa­da li­sää nuo­ria mu­kaan toi­min­taan, ede­saut­taa am­mat­ti­tai­tei­li­joi­den aset­tu­mis­ta Ruo­ve­del­le sekä pro­sent­ti­pe­ri­aat­teen saa­mi­nen kun­nan ra­ken­ta­mis­hank­kei­siin. Pro­sent­ti­pe­ri­aa­te tar­koit­taa sitä, et­tä 1–2 pro­sent­tia jul­ki­sen ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nu­sar­vi­os­ta va­rat­tai­siin tai­de­han­kin­toi­hin, ja et­tä näin toi­mit­tai­siin esi­mer­kik­si uu­den päi­vä­ko­din koh­dal­la.

Ruoskan edustusjoukkueen vieraspeli 14.2.2015 Ylöjärveltä. Maalissa Tomi Mäkinen, Itänen blokkaa laukauksen ja Myllymäki hämmentää tapansa mukaan.

Jarkko Rantanen

Ruoveden Seu­ra­kun­nan Atleetit – RuoSkA

40 vuotta

Juha Selkee, puheen­joh­taja

Juh­lim­me use­am­mal­la ta­val­la: 7. maa­lis­kuu­ta hal­lil­la on C2-jouk­ku­een ja edus­tuk­sen pe­lit, joi­den vä­lis­sä Tap­pa­ra- ja Il­ves-alum­ni-jouk­ku­eet pe­laa­vat ot­te­lun­sa. Alum­ni­jouk­ku­eet koos­tu­vat van­hois­ta lii­ga­pe­laa­jis­ta. 28. maa­lis­kuu­ta pe­rin­tei­sen van­hat–nuo­ret-tur­nauk­sen yh­tey­des­sä edus­tus pe­laa ot­te­lun van­haa 2-di­va­ri­jouk­ku­et­ta vas­taan. Mah­dol­li­ses­ti vie­lä ke­säl­lä on jo­ta­kin.

40 vuot­ta jää­kiek­ko­toi­min­taa ker­too sii­tä, et­tä Ruo­ve­del­lä on jää­kiek­ko­har­ras­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­nei­ta ja seu­ran toi­min­ta on tar­peel­lis­ta. Ai­na on myös löy­ty­nyt in­nok­kai­ta seu­ra­toi­mi­joi­ta, jot­ka ovat tur­van­neet yh­dis­tyk­sen jat­ku­vuu­den. Täs­tä syys­tä jo­kai­nen uu­si toi­min­ta­vuo­si on pie­ni juh­lan ai­he.

Tu­le­vai­suus näyt­tää hy­väl­tä, mut­ta sen eteen on teh­tä­vä yh­teis­työ­tä lä­hi­a­lu­een seu­ro­jen kans­sa. Yh­teis­työ­tä on jo teh­ty­kin van­hem­mis­sa ikä­luo­kis­sa, mut­ta jat­kos­sa mei­dän täy­tyy luo­da yh­teis­jouk­ku­ei­ta myös nuo­rem­mis­sa.

Björn Nyman ja Jukka Linkola klarinettikonsertin harjoituksissa.

Sirkku Somero

Musiikkia Ruovesi -fes­ti­vaali 15 vuotta

Anna Aminoff, tai­teel­li­nen johtaja

Tämä vuo­si on to­si­aan 15. vuo­tem­me, ja si­nän­sä se­kin on jo hyvä saa­vu­tus, vaik­ka mui­den tääl­lä toi­mi­vien yh­dis­tys­ten kuo­pus ol­laan­kin. Meil­le kyl­lä jo­kai­nen vuo­si on suu­ri ilo ja juh­lan ai­he, ja val­mis­te­lut ovat­kin jo hy­väl­lä mal­lil­la. Ta­lous­haas­tei­siin ei näy lop­pua, ja mel­ko va­ro­vai­ses­ti olem­me sen vuok­si liik­keel­lä en­si ke­sän suun­ni­tel­mis­sa. Kon­sert­tien mää­rää ol­laan hiu­kan las­ket­tu ja ul­ko­mais­ten esiin­ty­jien mää­räs­sä ol­laan hy­vin har­kit­se­vai­sia.

Fes­ti­vaa­lin elos­sa py­sy­mi­nen ker­too sen, et­tä mei­dän ta­pah­tu­mal­le tääl­lä kui­ten­kin on sel­keä ti­laus ja pal­jon va­ki­oy­lei­söä. Ha­lu­am­me jat­ku­vas­ti ke­hit­tyä ja löy­tää myös uut­ta ylei­söä. Toi­vee­na­ni oli­si ym­pä­ri­vuo­ti­sen toi­min­nan ke­hit­tä­mi­nen, ja sii­tä saa­tiin­kin jo kan­nus­ta­va esi­merk­ki, lois­ta­van ylei­sö­me­nes­tyk­sen ja -pa­laut­teen saa­nut jou­lu­kon­sert­ti Soin­tu­las­sa.

En­si ke­sän kak­si tär­kein­tä ve­to­nau­laa ovat Kjell Wes­tö, jon­ka uu­den, vas­ta syk­syl­lä il­mes­ty­vän ro­maa­nin ym­pä­ril­le olem­me ra­ken­ta­neet kak­si kon­sert­tia, sekä vii­me ke­sä­nä ylei­sön hur­man­nut sop­raa­no Je­a­ni­ne de Bi­que, joka esiin­tyy pää­tös­kon­ser­tis­sam­me.

Oh­jel­mas­sa on myös erit­täin kiin­nos­ta­via mu­sii­kin­his­to­ri­an har­vi­nai­suuk­sia.