Reilut kaksi vuotta Kotirannassa asunut Hely Mäkelä sanoo, että ei ymmärrä vietnamilaisia hoitajia. Kielimuuri haittaa ymmärrystä kumpaankin suuntaan. Poika Harri Mäkelä kertoo, että lisäksi äidin huono kuulo tuo oman vaikeutensa, ja kun ei ymmärrä, helposti hermostuu. Kotirannassa Hely-äiti viihtyy muuten hyvin. Toiset juttuun anonyymisti haastatellut asukkaat ja omaiset toivat esiin huolen potilasturvallisuuden vaarantumisesta kielellisten väärinkäsitysten takia. Toisten mielestä kohtaamiset vietnamilaisten kanssa ovat oikein positiivisia ja sujuvat hyvin.
Sirkku Somero
Työtovereilla huoli, että puutteet vieraskielisten hoitajien kielitaidossa tuovat väärinymmärryksiä ja vaaratilanteita
Keiturin Sote toi syksyllä 2023 Vietnamista 20 sairaanhoitajakoulutuksen saanutta hoitajaa perheenjäsenineen. He valmistuivat lähihoitajiksi kesällä. Valmistumiseen liittyi B1-tasoisen kielikokeen läpäisy. Aika ajoin silti esiin nousee kielikysymys – onko kielitaito riittävä?
Ruovesi-lehden toimitukseen yhteyttä ottaneet suomalaiset hoitajat ovat huolissaan potilasturvallisuudesta vieraskielisten hoitajien puutteellisen kielitaidon vuoksi. Poikkeuksellisesti haastatellut kommentoivat asiaa nimettöminä, koska asia on työpaikalla arka ja voisi haitata heidän työllistymistään. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
– Kun ihmisten kanssa tehdään töitä, heidän kanssaan kommunikointi on tärkeää. Asiakkaiden, mutta myös kollegoiden, lääkäreiden ja omaisten kanssa. Kaikkien vietnamilaisten kielitaito ei ole lähellekään vaadittua taitotasoa, paljon jää ymmärtämättä ja voi tehdä virheitä, sanoo Ruovedellä työskentelevä hoitaja.
Hän ajattelee, että potilasturvallisuus voi vaarantua, kun hoitaja ei ymmärrä muutosta hoitosuunnitelmassa tai asukkaan kertomaa omasta voinnistaan.
– Raportit vuorojen välissä ovat sitä, että kaikki on hyvin.
Vastuuhoitaja on henkilö, joka on hätätapauksissa yhteydessä hätäkeskukseen ja lääkäreihin. Hänen pitää osata kertoa tilanne ja esimerkiksi lääkitys selkeästi puhelimessa.
Hanna-Leena Simonen työskentelee Kotirannassa esihenkilönä. Vapaa-ajallaan hän on mukana SPR:n toiminnassa. Hän miettii, voisivatko erilaiset yhdistykset toimia aktiiviemmin, jotta Ruovedellä asuvat ulkomaalaiset saisivat enemmän kontaktia kieleen ja suomalaiseen arkeen. ”Että löytyisi uusia tuttavia ja saisi puhua suomea.”
Sirkku Somero
Asukkaan itsemääräämisoikeus jää hoitajakollegoiden mielestä joskus toteutumatta, kun hoitaja ei ymmärrä asukkaan tahtoa.
Arkipäivästä juttelua ei ole, mikä vaikuttaa viihtyvyyteen ja mielialaan. Osa tehtävistä kuormittaa kollegoja: puhelimessa toimiminen jää suomenkielisille. Kuormittavaa hoitajille on myös epävarmuus siitä, ymmärsikö kollega sovitun.
Lehdelle puhuneet hoitajat kokevat, että vaikka kielitaidon puutteista on kerrottu esimiehille ja Keiturin Soten johdolle, asioihin ei puututa. Tilanne ei heidän mielestään ole oikeudenmukainen vietnamilaisille hoitajille eikä heidän suomalaisille kollegoilleen.
– Vastuu on sysätty työpaikoille ja vietnamilaisille hoitajille itselleen ajatuksella ”koittakaa pärjätä”. Asiaa on käyty palaverissa läpi, mutta paraneeko siitä kielitaito? Pallo on johtoportaalla.
He painottavat, että ongelman esiin nostaminen ei ole rasismia. Keiturin Sotessa toimii ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä ja hoitajakollegoita, jotka pärjäävät ja ovat pidettyjä.
Pirjo Pajunen on työssään ollut paljon tekemisissä maahanmuuttajien kanssa. Hän muistuttaa, että työyhteisössä kaikki voivat omalta osaltaan edesauttaa kielitaidon kehittämistä ja muutenkin toistensa ymmärtämistä. ”Sitähän se kotouttaminen on ihan yksinkertaisesti. Kunnalta toivoisin aktiivisempia toimia.”
Sirkku Somero
Kysyimme asiaa myös Superin Ruoveden ammattiosastolta. Puheenjohtaja Jenny Keskinen painottaa, että tilanne pitäisi olla reilu kaikille.
– Ongelmana on, että B1-tason kielitaito ei vielä takaa riittäviä ammatillisia vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi muistisairaiden hoidossa, sanoo Keskinen.
Ay-liike haluaa lisää tukea yksiköihin sekä tulijoille että vanhoille työntekijöille. Perehdytykseen pitäisi varata aikaa työajassa, sillä uutta on muutakin kuin kieli – esimerkiksi Suomessa vanhuksia kannustetaan tekemään itse, monessa kulttuurissa nähdään hyväksi hoidoksi se, että asiat tehdään valmiiksi hoidettavan puolesta.
Ammattiosasto muistuttaa, että työperäisten maahanmuuttajien kohdalla on myös loistavia tuloksia, tilanteet eri työpaikolla ja eri henkilöiden kohdalla eivät ole samanlaisia.
Kotirannassa työskentelee neljä vietnamilaista hoitajaa. Esihenkilö Hanna-Leena Simonen sanoo, että he ovat ahkeria työntekijöitä. Kielitaito on kuitenkin yksi työyhteisön suurimmista haasteista.
– Joskus on vähän epävarmaa, mitkä kaikki asiat ymmärretään.
Kielitaidon kehittäminen on nyt lähihoitajaksi valmistuneiden hoitajien omalla vastuulla.
– Työssä oppii, mutta vapaa-aikanakin pitäisi puhua suomea.
Simonen kertoo, että pyrkii varmistamaan hoitajien selviytymistä tehtävistä säännöllisillä arvioinneilla, joissa otetaan huomioon sekä oma että valvovan hoitajan arvio eri tehtävissä suoriutumisesta.
Keiturin Soten palkkaama koordinaattori Pirjo Pajunen on auttanut vietnamilaisia käytännön asioissa. Hän näkee, että ulkomaalaisten tulo on tuonut Ruovedelle elinvoimaa. Heidän vahvuutenaan on lähtökoulutus Vietnamissa: tulijat ovat tienneet, mihin ovat olleet tulossa. Myös puolisot ovat työllistyneet hyvin.
Hänen käsityksensä on, että vietnamilaiset ovat pärjänneet hyvin ja tekevät paljon töitä sekä kotoutumisen että kielitaidon eteen. Ruoveden kunta ja ruovesiläiset yhteisöt voisivat tehdä enemmän ottaakseen ulkomailta tulleet kuntalaiset – muutkin kuin vietnamilaiset – paremmin huomioon.
Pajusen toive kunnalle on järjestää tilaisuus, jossa ulkomaalaiset ruovesiläiset voisivat tutustua kunnan päättäjiin ja saada tietoa siitä, miten kunta toimii.
– Tämä olisi tärkeä sekä kotoutumisen että suomen kielen oppimisen kannalta.
Lue myös:
