Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola aloittanee tehtävässään elokuun alussa. Vapaa-ajallaan Erhola harrastaa liikuntaa, lukee erityisesti ruotsalaisia dekkareita ja viettää aikaa perheen kanssa.
Hyvinvointialueen uusi johtaja: ”Jossain kohtaa muutoksiin pitäisi pyrkiä”
Pirkanmaan saa ensimmäiseksi hyvinvointialuejohtajakseen 59-vuotiaan Marina Erholan.
Toisinkin olisi voinut käydä, sillä Marina Erhola valittiin hyvinvointialuejohtajaksi myös Päijät-Hämeessä.
– Seurasimme Pirkanmaan aluevaltuuston kokousta kotona Youtubesta mieheni kanssa. Läpimeno heti ensimmäisellä kierroksella veti hiljaiseksi, kiitolliseksi ja nöyräksi, Päijät-Hämeen vt. hyvinvointialuejohtajana työskentelevä Erhola sanoo.
– Valitsin Pirkanmaan kokonaisharkinnan perusteella, vaikka luopuminen Päijät-Hämeestä on vaikeaa. Tehtävä sopii hyvin ammatilliseen profiiliini. Olen työskennellyt muutosjohtamisen parissa valtaosan työuraani. Pirkanmaa on kasvualue, ja näkymät ovat oikein hyvät.
Ensimmäiset vuodet menevät organisaation vahvistamiseen ja perustyöhön.
Pirkanmaa on Suomen hyvinvointialueista suurin. Muun muassa THL:n ylijohtajana ja Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijana työskennellyt Erhola kokee tulevansa tilanteeseen, jossa valmistelua on tehty hyvin, mutta joka on vielä aluillaan.
– Valmistelutyötä on tehty erittäin ammattimaisesti ja korkealaatuisesti, mutta se on vielä hyvin alussa. Ensimmäiset vuodet menevät organisaation vahvistamiseen ja perustyöhön, Erhola sanoo.
Johtajana Erhola kuvailee itseään selkeäksi, määrätietoiseksi, tavoitteelliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Hän haluaa tukea alaisiaan ja on rohkea tekemään isojakin muutoksia.
Muutoksia Erhola uskookin nähtävän sotepalveluissa, kun hyvinvointialue pääsee kunnolla vauhtiin.
– Kun ajatellaan hyvinvointialuetta palveluntuottajana, niin jossain kohtaa muutoksiin pitäisi pyrkiä. Pienemmilläkin paikkakunnilla pitää pystyä tarjoamaan palveluja, mutta jossain kohtaa niitä voidaan myös joutua yhdistämään, Erhola sanoo.
– Näistä asioista tullaan käymään tulevaisuudessa poliittista keskustelua. Myös talouden realiteetit määrittelevät aika paljon sitä, millä tavoin palveluja voidaan tuottaa.
Pienemmillä paikkakunnilla on ollut pulaa tiettyjen alojen asiantuntijoista. Esimerkiksi koulupsykologeja on ollut vaikea saada palkattua.
Muuttaako hyvinvointialue tilannetta?
– Suurempi työnantaja pystyy paremmin houkuttelemaan työntekijöitä, mutta mikään poppakonsti hyvinvointialue ei ole, Erhola sanoo.
– Koulupsykologeista on Suomessa tosi kova pula. Tarjonnan ja kysynnän välillä on hirveän suuri epäsuhta.
Pienemmilläkin paikkakunnilla pitää pystyä tarjoamaan palveluja, mutta jossain kohtaa niitä voidaan myös joutua yhdistämään.
Pirkanmaa on Erholalle tuttua aluetta. Nykyisin Lahdessa asuva Erhola on asunut Tampereella aiemmin noin viitisen vuotta. Pirkanmaan yksittäisiä kuntia hän ei laajemmin tunne henkilökohtaisesti, mutta aikoo kiertää maakunnassa etenkin työn alkuvaiheessa.
Koti löytyy jatkossakin Lahdesta.
– Vanha äitini ja ainoa lapsenlapseni asuvat Lahdessa, ja ostimme täältä kodin viime syksynä, joten koti jää tänne. Tampereelta pitää kuitenkin hankkia asunto, sillä ei väliä jaksa joka päivä edestakaisin kulkea, Erhola sanoo.
Terveystieteiden lisensiaatiksi ja tohtoriksi sekä terveydenhuollon laadunhallinnan ja johtamisen yliopistotutkinnon opiskellut Erhola on tehnyt valtaosan työurastaan johtotehtävissä hallinnollisella puolella.
Ensimmäinen työpaikka lääkärinä löytyi kuitenkin yllättävästä paikasta – sisällissodan runteleman Nicaraguan slummista. Erhola on työskennellyt monessa muussakin maassa kansainvälisissä tehtävissä. Twitter-tilinsä kuvauksessa hän kertoo olevansa ”marinoitunut monessa liemessä”.
Kokemuksista on jäänyt mukaan jotain, minkä hän tuo mukanaan Pirkanmaalle.
– Se on tuonut tiettyä ymmärrystä elämälle ja vaikeuksille. Ja mahdollisuuden nähdä, että vaikeistakin paikoista voi selvitä.