Hyyryläntie on karmeassa kunnossa. Reikiä on niin paljon, että liikennemerkkikin jo varoittaa tien kehnosta kunnosta. Arkistokuva.
Anu Kuivasmäki
Hyyryläntie saamassa kunnostusrahaa valtiolta
Valtiovarainvaliokunta kohdistaa Pirkanmaalle lisää liikennerahoitusta. Yksi tukirahan saajista on Hyyryläntie Ruovedellä. Se saa parannusrahaa yhdessä Virtain Ylä-Kolkintien kanssa valtiolta yhteensä 500 000 euroa. Ilman tukirahaa Hyyryläntietä uhkasi soratieksi muuttaminen,
Pirkanmaan ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin johtaja Juha Sammallahti kertoo, että tien huonosta kunnosta tuli ely-keskukseen paljon palautetta.
Sammallahti ei osaa vielä sanoa, mitä kaikkea yhteisellä rahalla saadaan aikaiseksi, toisin sanoen ja mihin puoli miljoonaa riittää.
Ensimmäiseksi kuitenkin keväällä heti lumien sulettua tarkastetaan tien kunto ja tehdään tarkempaa selvitystä, tarviiko esimerkiksi tien kantavuutta parantaa.
– Tavoitteena on, että tielle tulee pinnoite, eli että se on päällystetyn oloinen. Mutta miten rahoitus riittää kahteen kohteeseen, täytyy tehdä selvitykset, suunnitelmat ja päätökset. Kilpailutuksen jälkeen nähdään, mihin rahat oikeasti riittävät, Sammallahti selvittää.
Hyyryläntien kunnostuksesta on ely-keskuksessa jo aiemmin tehty kustannusarvio, joka on 350 000 euroa.
Sammallahden mukaan Hyyryläntien kunnostuksen arviointi voi edetä nopeastikin, sillä se ei edellytä tiesuunnitelmaa. Parannustöihin saatetaan päästä hyvässä lykyssä jo kesällä.
Hyyryläntien varren asukkaat ja kesäasukkaat keräsivät viime syksynä nimiä adressiin tien kunnon parantamiseksi. Lisäksi Ruoveden kunta antoi oman lausuntonsa tien kunnon parantamiseksi.
Tieto avustuksesta on otettu kylällä ilahtuneena vastaan.
– Tässä tuli myös näyttöä siitä, miten yhteistyöllä saadaan aikaan melkein mahdottomia, iloitsee nimiä adressiin kerännyt Juhani Pystylä.
Valtiovarainvaliokunta on tehnyt hallituksen esitykseen yhteensä noin 40 miljoonan euron lisäykset. Budjettilisäyksistä noin 13 miljoonaa euroa kohdistuu liikenteeseen.
Pirkanmaan osuus näistä tieliikennekohteista on 10 prosenttia. Se on jonkin verran enemmän kuin maakunnan osuus on koko maan tieliikenteestä.
– Rahoituslisäykset alemman asteiseen tieverkkoon ovat maakunnassa tarpeellisia, toteaa Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, joka olisi kuitenkin toivonut rahoitusta myös raideliikenteeseen.
Hyyryläntien ja Ylä-Kolkintien lisäksi muut sovitut liikennekohteet Pirkanmaalle ovat: Aureentie ja Karttiperäntie Parkanossa (300 000 euroa) ja Vesilahden maantie 301 liittymien turvallisuuden parantaminen (500 000).