Ihmettelen Suomessa yhä vielä vellovaa keskustelua maskeista, niitten käytön eduista/haitoista ja ylipäänsä siitä, onko niitä käytettävä vai ei ja jos käytetään, niin missä. Hallituksen odotetaan antavan asiasta yksityiskohtaiset ohjeet kansalle, ilman ohjeita ei maskia osata/haluta – naamalle panna. Luin juuri Hesarista, että joku oli kieltäytynyt käyttämästä maskia lentokoneessa, niin että lento Helsingistä Ivaloon myöhästyi tunnin; kyseinen henkilö poistettiin koneesta. Kävelköön Ivaloon!
Koko muu Eurooppa – ja suuri osa muuta maailmaa – käyttää maskeja, niistä on tullut osa arkea, ne on hyväksytty osana pukeutumista ulos lähtiessä. Mukavia ne eivät ole, mutta se on sivuseikka, mitä pienistä napista. Elämä koronan kanssa on elämää maskien kanssa.
Sitäkin ihmettelen, ovatko EU-maitten perustuslait tosiaan niin toisistaan poikkeavia, että Keski-Euroopan maissa voi hallitus määrätä ns. lock down -tilan nopeasti aina silloin, kun korona riehahtaa uudestaan valloilleen ja sairastumisluvut kasvavat – Suomessa taas vastaavat päätökset eivät tunnu olevan mahdollisia, koska perustuslaki ei niitä salli, näin kuulen/luen. Itävallan itäosissa astui 1. huhtikuuta voimaan uusi, kolmas lock down, jonka piti ensin kestää 11. huhtikuuta, mutta jo sitä jatkettiin heti viikolla. Ulkona liikkuminen on kielletty koko vuorokauden ajan, mutta kaupassa voi käydä asioilla ja ulkoillakin saa, kunhan käyttää maskia. Mutta maski ei saa olla mikä tahansa kangaspala, sen on oltava virallinen FFP2-maski, se kahvisuodattimen mallinen kirurgimaski.
Suojaa itseäsi ja samalla suojaat muita, yli vuoden kuluessa tämän toimintaperiaatteen luulisi jo mennen kovimpaankin kalloon.
Korona oli alunperin tiukkarajainen sairaus, ei se puhjennut eri maailmankolkilla yhtä aikaa, vaan levisi vähitellen ilmeisesti Wuhanin kaupungista Kiinasta. Nyt se jatkaa leviämistään, viruksen mutaatiot ovat virologien mukaan jopa nopeammin tarttuvia kuin alkuperäinen virus. Rokotukset tietysti rajaavat sairastumisia, mutta niin kauan kuin riittävän suuri osa kunkin maan väestöstä on rokotuksen saanut, ei ole muuta mahdollisuutta suojautua ja suojata lähellä olevia ihmisiä viruksen leviämiseltä kuin käyttää maskeja ja pysyä mahdollisuuksien mukaan riittävän kaukana vieraista ihmisistä. Lisäksi voi Itävallassa milloin vain testauttaa itsensä ilmaiseksi, ja sen tekevät säännöllisesti kaikki ne henkilöt, jotka työnsä takia joutuvat kosketuksiin muitten ihmisten kanssa. Tässä asiassa ei minusta ole enää mitään väittelemisen aihetta: suojaa itseäsi ja samalla suojaat muita, yli vuoden kuluessa tämän toimintaperiaatteen luulisi jo mennen kovimpaankin kalloon.
Sain ensimmäisen koronapiikin kolme viikkoa sitten ja toisen saan viikon kuluttua. Rokotuspaikkana oli valtava Austria-halli YK-keskuksen vieressä ja kaikki sujui siellä joustavasti ja kitkattomasti: Ensin annat ilmoittautumispisteessä jonotuskoodisi ja etukäteen täyttämäsi kaavakkeen, jossa tiedustellaan aikaisempia sairauksiasi, allergioitasi ja mahdollisia senhetkisiä tulehduksia. Sitten sinut ohjataan tiskille, jossa saat rokotustodistuksen ja sen jälkeen menet lääkärin puhutteluun. Vasta kun kaikki on selvää ja lääkäri on antanut sinulle luvan rokottautua, saat piikin. Sen jälkeen istut varttitunnin lepäämässä ja odottamassa, saatko ehkä jonkin reaktion, ja ellet saa, voit lähteä kotiin. En tuntenut mitään, kaikki meni hyvin.
Luen, että Suomessa vaahdotaan yksilön vapaudesta, jonka rajoittamista ei haluta hyväksyä.
Ei rokotus – eikä varsinkaan ensimmäinen piikki – vielä anna valtuuksia unohtaa koronaa, koska ei ole vielä varmistunut, voisiko rokotuksen saanut olla viruksen kantaja vaikkei itse sairastuisikaan. Vaikka olisin kuinka kyllästynyt tähän rajalliseen arkeen, ei minun auta muu kuin odottaa – ja tehdä itse parhaani, etten aiheuta muille ongelmia.
Luen, että Suomessa vaahdotaan yksilön vapaudesta, jonka rajoittamista ei haluta hyväksyä. Tottakai jokainen on vapaa hankkimaan itselleen koronan, mutta hänen vapautensa raja tulee vastaan siinä vaiheessa, kun hän voisi tartuttaa sen muihin. Se periaatteen nojalla olemme Wienissä lock down -tilassa. Ja ties kuinka kauan.
Wien 12.4.2021
Sain alkukesästä tuttavani Suomen-tuliaisina Juha Hernesniemen muistelmakirjan ja aloin heti kiinnostuneena lukea sitä. Olen hidas lukija enkä ollut vielä päässyt kirjan loppuun, kun tieto Hernesniemen kuolemasta levisi netissä.
Sain alkukesästä tuttavani Suomen-tuliaisina Juha Hernesniemen muistelmakirjan ja aloin heti kiinnostuneena lukea sitä. Olen hidas lukija enkä ollut vielä päässyt kirjan loppuun, kun tieto Hernesniemen kuolemasta levisi netissä.
Kävin eilen Unkarin naapurikylän Jánossomorjan kukkakaupassa ostamassa pelakuita Wienin parvekkeelle, on aika istuttaa ne. Mieleeni jäi kuva kassanjonossa edessäni seisovasta miehestä, enkä saa kuvaa pyyhittyä ajatuksistani.
Kävin eilen Unkarin naapurikylän Jánossomorjan kukkakaupassa ostamassa pelakuita Wienin parvekkeelle, on aika istuttaa ne. Mieleeni jäi kuva kassanjonossa edessäni seisovasta miehestä, enkä saa kuvaa pyyhittyä ajatuksistani.
Wienin evankelis-luterilainen kirkko kampanjoi tänä talvena tarjoamalla “lämpimän sunnuntai-iltapäivän“ niille, jotka joutuvat miettimään, syövätkö vatsansa täyteen vai käyttävätkö mieluummin vähät rahansa asunnon lämmittämiseen. Lämmittelemään ja seurustelemaan voivat tulla kaikki, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa; kutsu on avoin, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Wienin evankelis-luterilainen kirkko kampanjoi tänä talvena tarjoamalla “lämpimän sunnuntai-iltapäivän“ niille, jotka joutuvat miettimään, syövätkö vatsansa täyteen vai käyttävätkö mieluummin vähät rahansa asunnon lämmittämiseen. Lämmittelemään ja seurustelemaan voivat tulla kaikki, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa; kutsu on avoin, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Suomalaisissa joulumyyjäisissä on perinteisesti aina myös arpajaiset ja pitkä lista arpajaisvoittoja, joita firmat lahjoittavat Suomalaiselle kouluyhdistykselle, myyjäisten pääjärjestäjälle. Päävoitto on Finnairin meno-paluulippu Helsinkiin. Arvonta suoritetaan myyjäisten loppupuolella.
Suomalaisissa joulumyyjäisissä on perinteisesti aina myös arpajaiset ja pitkä lista arpajaisvoittoja, joita firmat lahjoittavat Suomalaiselle kouluyhdistykselle, myyjäisten pääjärjestäjälle. Päävoitto on Finnairin meno-paluulippu Helsinkiin. Arvonta suoritetaan myyjäisten loppupuolella.
Wienin paikallisseurakunnassani pidettiin tänään solidaarisuusjumalanpalvelus ja muistettiin Iranin kansan taistelua ihmisoikeuksien puolesta; naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ei niitä voi erottaa omaksi kategoriakseen, muistutti pastorimme seurakuntaa. Saarnan yhteydessä kolme seurakunnan iranilaista jäsentä kertoi oman näkemyksensä nykytilanteesta kotimaassaan ja alttarin viereen viritetyltä skreeniltä näimme lukemattomien mielenosoituksissa ammuttujen, etupäässä nuorten, kuvia.
Wienin paikallisseurakunnassani pidettiin tänään solidaarisuusjumalanpalvelus ja muistettiin Iranin kansan taistelua ihmisoikeuksien puolesta; naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ei niitä voi erottaa omaksi kategoriakseen, muistutti pastorimme seurakuntaa. Saarnan yhteydessä kolme seurakunnan iranilaista jäsentä kertoi oman näkemyksensä nykytilanteesta kotimaassaan ja alttarin viereen viritetyltä skreeniltä näimme lukemattomien mielenosoituksissa ammuttujen, etupäässä nuorten, kuvia.
Puolitoista vuotta sitten kuollut Kirsti-tätini oli 11-päisen sisaruskatraan nuorin, ja tänä kesänä, kun testamentti oli lopulta hyväksytty, tyhjensimme hänen asuntoaan. Ei tätini mikään tavaroitten keräilijä ollut, maalaistalossa hankalien matkojen takana lapsuutensa elänyt ihminen. Mutta pitkän elämän aikana ihmiselle kertyy tavaraa, ja vaikka täti kenties oli aikonut eläkevuosinaan niitä järjestellä ja karsia, niin siihen eivät hänen voimansa enää riittäneet. Omia lapsia hänellä ei ollut, ja niin jouduimme me sisarusten lapset remmiin. Helppo tehtävä se ei ollut, sen tietää jokainen vanhempiensa tai jonkun muun jäämistöä selvitellyt ihminen.
Puolitoista vuotta sitten kuollut Kirsti-tätini oli 11-päisen sisaruskatraan nuorin, ja tänä kesänä, kun testamentti oli lopulta hyväksytty, tyhjensimme hänen asuntoaan. Ei tätini mikään tavaroitten keräilijä ollut, maalaistalossa hankalien matkojen takana lapsuutensa elänyt ihminen. Mutta pitkän elämän aikana ihmiselle kertyy tavaraa, ja vaikka täti kenties oli aikonut eläkevuosinaan niitä järjestellä ja karsia, niin siihen eivät hänen voimansa enää riittäneet. Omia lapsia hänellä ei ollut, ja niin jouduimme me sisarusten lapset remmiin. Helppo tehtävä se ei ollut, sen tietää jokainen vanhempiensa tai jonkun muun jäämistöä selvitellyt ihminen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste