Ennen varsinaista laulujen harjoittelua avataan ääni.
Jyrki Liikka
Kuorolaulaminen lisää hyvinvointia ja se on hauskaa - osa miehistä on laulanut kuoron perustamisesta saakka
Ruoveden Mieskuorossa on 16 laulajaa, joista Jyrki Jokinen (I tenori) aloitti kuorouransa 1992.
– Tämä antaa enemmän kuin ottaa. Aina tietää, että yksi päivä on sellainen, jolloin tietää, minne varmasti menee, sanoo Jokinen, joka on kuoron hallituksen puheenjohtaja.
Se ilta on maanantai aikahaarukassa kello 18.30–20.30.
Syksyn lähestyessä huomaa, että kaipaa tuttua porukkaa.
Ennen kuoroharjoituksia on aikaa valmistautua.
– Minulla se kestää vajaan tunnin. Lopetan työt ja tarkistan, onko kuorokassi valmiina. Vähän kuin olisi lähdössä kouluun, kertoo Jokinen.
Kuorokassissa kulkevat mukana nuotit, vesipullo, kynä ja muistivihko.
Kivikoulun toiseen kerrokseen valuu miehiä kädessään kuorokassi ja naama leveässä hymyssä.
Pekka Kulju (II basso) on hänkin harrastanut kuorolaulua pitkään.
Kesällä on laulamisesta taukoa.
– Pikkuhiljaa syksyn lähestyessä huomaa, että kaipaa tuttua porukkaa, Kulju sanoo.
Yhteisöllisyys ja verkosto lienevät oikeat sanat tässä yhteydessä. Vuosikymmenten kuluessa oppii kaverit tuntemaan.
– Me tiedämme, kuka täyttää vuosia, kuka menee naimisiin, minkä ikäisiä lapsia, kuka asuu missäkin, Jokinen paljastaa.
Tämä on maailman halvin harrastus.
Lauri Majaniemi (II basso) on laulanut kuorossa alusta alkaen, 60 vuotta.
– Kun Ruovesi-lehdessä oli ilmoitus, että perustetaan kuoro, niin päätin tulla mukaan. Tämä on hauskaa hommaa, Majaniemi sanoo.
– Tämä on maailman halvin harrastus, ei tarvitse hankkia varusteita. Täältä saa nuotit ja opetuksen, kehuu kuoronjohtaja Erlend Jantsikene.
Miehet kannustavat kuorolaulusta kiinnostuneita mukaan.
– Jos olet paikkakunnalle juuri muuttanut, tämä on paras paikka saada itselleen uusia hyviä ystäviä. Toinen asia on, että tämä on tarttuva tauti, josta ei ikinä pääse eroon, Jantsikene tuumaa.
Kuoronjohtajan mukaan täällä opetetaan kaikki temput, mitä kuorossa tarvitaan. Kaupan päälle saa esiintymisvarmuutta.
Yksi palkinto esiintyjille on yleisön tyytyväinen ilme.
Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yli kymmenen vuotta kuorolaulua harrastaneet kokivat suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta kuin ne, jotka eivät laulaneet kuorossa.
Jyrki Liikka
Kuorolaulun hyvää tekevät vaikutukset on todistettu tieteellisesti.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston julkaisussa 2021 kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan ikääntyneillä kuorolaulajilla kielellinen sujuvuus oli parempi kuin verrokkiryhmällä. Kielellinen sujuvuus heijastelee parempaa tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista.
Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yli kymmenen vuotta kuorolaulua harrastaneet kokivat suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta kuin ne, jotka eivät laulaneet kuorossa.
Lisäksi alle kymmenen vuotta sitten kuorolaulun aloittaneet kokivat suurempaa tyytyväisyyttä yleiseen terveydentilaansa.
Mukava lähteä liikkeelle ja tulla tänne.
Harri Tastula (II basso) on tehnyt omia tutkimuksiaan.
– Olen mitannut veren sokeriarvoja ensin kotona ja sitten täällä: täällä se laskee, koska kulutan energiaa laulamisen aikana. Koko vartalo on sinä mukana, kertoo Tastula.
Laulamaan tullaan joka säällä, kaukaakin.
– Mukava lähteä liikkeelle ja tulla tänne, sillä muutenhan sitä vain nukkuisi kotona tv:n ääressä ruoan jälkeen, sanoo Arvo Harjajärvi (I tenori).
Joukkue on pienentynyt vuosien varrella.
– On tässä sellainen vastuukin siitä, että ei voi jättää porukkaa, vaikka joskus ajattelee, että olisi muutakin tekemistä. Toisetkin saavat laulaa, kun on itse mukana, Kulju lisää.
Miesjoukossa tarinoidessa ja laulaessa mieliala nousee.
– Kotona välillä ihmetellään, että mistä sinä taas olet ollut, kun olet kuin uudesti syntynyt, Jokinen naurahtaa.
Ensimmäiseksi käydään laulun Kuin silloin ennen -laulun kimppuun.
Jyrki Liikka
Tänä vuonna Ruoveden Mieskuoro täyttää 60 vuotta. Merkkivuotta juhlitaan konsertissa, jonka alaotsikko on Kuin silloin ennen.
Saman nimistä laulua ryhdyttiin harjoittelemaan äänenavauksen jälkeen.
– Helppo sovitus, vaikea laulaa, kannustaa Jantsikene kuorolaisia.
Laulu on Toivo Kärjen säveltämä ja Juha ”Watt” Vainion sanoittama kappale, jolla Jarkko ja Laura osallistuivat vuoden 1969 Eurovision laulukilpailuun. Heidän sijoituksensa oli kuudella pisteellä kahdestoista 16 kilpailijan joukossa.