Kirkonkellot
Marraskuun pimeys ja harmaus ympäröi meitä. Päivät lyhenevät. Kirkkovuodessa marraskuun pyhiä sävyttävät jylhät aiheet huipentuen tuomiosunnuntaihin muutaman viikon päästä. Nämä marraskuun pyhäpäivät käsittelevät kuitenkin pohjimiltaan tuonpuoleista maailmaa, iankaikkisuutta.
“Kaikella on määräaikansa. Hetkensä joka asialla auringon alla. Aika on itkeä ja aika on valittaa. Aika on nauraa ja aika on laulaa. Aika on turhimman turhuuden ja aika on järkeä käyttää.”
Aikamme on Jumalan käsissä, se ei ole ihmisen päätettävissä oleva asia. Ihminen voi vaikuttaa vain siihen, mihin aikaansa käyttää.
Se ei muuta miksikään elämän perustotuutta eli sitä, että Jumala on meidät luonut. Eläviksi, kokeviksi, tunteviksi olennoiksi. Ja nähnyt, että näin on hyvä.
Niinpä me ihmiset pystymme nauttimaan elämästä täysin siemauksin, sen iloista, onnesta, toisista ihmisistä, lähimmistämme. Mutta me koemme myös elämän varjot. Raskaina, pitkinä ja painavina. Tuska tuskalta tuntuu, ja niin sen kuulukin tehdä. Sekin kuuluu luomisjärjestykseen.
Kuolema on sekin vääjämätön osa luomisen todellisuutta. Silti kristinuskon Jumala ei koskaan kysy: “Oletko sinä valmis kuolemaan?“ Hän kysyy: “Oletko sinä valmis iankaikkiseen elämään?“ Tämä kristinuskon ainutlaatuisuus... Kristinusko tulee ja menee aina yli ajan rajan. Se tekee sen Kristuksen ristin tähden ja kautta. Siksi aina, kun puhumme kristinuskosta, me puhumme pohjimmiltaan iankaikkisesta elämästä.
Sillä Jumala ei ole vain meitä luonut, vaan Hän on myös puolestamme kuollut. Sovittanut meidät itse itsensä kanssa. Se on meille tae siitä, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa ihmisen elämässä. Sillä on jotain sitä voimakkaampaa. Tämä voima siirtää kristityn kuolemasta elämään, iankaikkiseen elämään. Ja Jumalan lupausten tähden iankaikkisuus on läsnä jo tässä ajassa, meidän elämässämme joka ainut päivä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ajan vaivat eivät meitä koskisi, eivät meihin lainkaan osuisi. Kyllä ne koskevat. Koskevat luihin ja ytimiin asti. Kuolema on niin kova. Se on synnin palkka. Näin apostoli Paavali kirjoittaa. Maailma meidän täytyy kestää. Karvoineen kaikkineen. Sellaisiksi meidät on luotu. Eläviksi, kokeviksi tunteviksi. Ottamaan elämä kaikkinensa. Pohjaan asti. Mutta kuolemaan se ei meitä johda. “Viimeisenä päivänä minä herätän hänet”, sanoo Herramme.
Siinä on Jumalan koko valtasuuruus.
Ville Vauhkonen
pastori
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Aika harva voi varmaan sanoa, etteikö sitä olisi jossakin tilanteessa tullut anottua.
Aika harva voi varmaan sanoa, etteikö sitä olisi jossakin tilanteessa tullut anottua.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja joulu lähestyy. Lapsena tähän aikaan vuodesta aika tuntui matelevan. Nykyään se tuntuu kiihdyttävän vauhtiaan.
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja joulu lähestyy. Lapsena tähän aikaan vuodesta aika tuntui matelevan. Nykyään se tuntuu kiihdyttävän vauhtiaan.
Hyvää huomista nimipäivää, jos nimittäin lehti tavoittaa teidät ilmestymispäivänään – muussa tapauksessa tämänpäiväistä tai jo ohi mennyttä!
Hyvää huomista nimipäivää, jos nimittäin lehti tavoittaa teidät ilmestymispäivänään – muussa tapauksessa tämänpäiväistä tai jo ohi mennyttä!
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste