Vii­me sun­nun­tain ai­hee­na oli ”Jee­sus an­taa elä­män”. Teks­tis­sä Jee­sus sa­noi ”Minä olen ylös­nou­se­mus ja elä­mä. Joka us­koo mi­nuun, saa elää, vaik­ka kuo­lee­kin, ei­kä yk­si­kään, joka elää ja us­koo mi­nuun, iki­nä kuo­le. Us­kot­ko tä­män?” (Joh. 11:25-26). ”Us­kon Her­ra” vas­ta­si Mart­ta, jol­le Jee­sus osoit­ti tä­män ky­sy­myk­sen.

Nämä sa­nat hän sa­noi tuol­loin si­sa­ruk­sil­le, jot­ka su­ri­vat kuol­lut­ta vel­je­ään. Näil­lä sa­noil­la hän loh­dut­taa jo­kais­ta lä­hei­sen­sä me­net­tä­nyt­tä tä­nään ja ai­na. Mikä toi­vo, mikä loh­du­tus. Us­kom­me­ko tä­män? Jee­suk­sen sa­nat roh­kai­se­vat mei­tä luot­ta­maan Jee­suk­seen, hä­nen voi­maan­sa ja mah­dol­li­suuk­siin­sa.

Tu­le­van sun­nun­tain ai­hee­na on ”Kris­ti­tyn va­paus”. Sii­nä taas sa­no­taan, et­tä Kris­tuk­sen rak­kaus näyt­tää suun­nan kris­ti­tyn elä­mäl­le, te­oil­le ja va­lin­noil­le.

Jou­dum­me kamp­pai­le­maan mo­nen­lais­ten vai­keuk­sien kans­sa tääl­lä elä­mäs­sä. Meil­lä on myös tar­ve näyt­tää pär­jää­mi­sem­me niin muil­le kuin it­sel­lem­me. Olen koh­dan­nut pal­jon ih­mi­siä, joi­den koko elä­mä on ol­lut lä­hes pelk­kää kamp­pai­lua päi­väs­tä toi­seen. Kun Ju­ma­la ve­tää puo­leen­sa ja tu­lem­me us­koon, elä­mä hel­pot­tuu. Huo­maam­me, et­tä on jo­tain muu­ta­kin, enää ei tar­vit­se yrit­tää pär­jä­tä täy­sin yk­sin. Elä­mä ei ole enää pelk­kää kamp­pai­lua ja yrit­tä­mis­tä. Ju­ma­la pi­tää huo­len, joh­dat­taa ja aut­taa. Sitä se us­ko on! Us­kom­me­ko me?

Us­ko­mi­nen ei ai­na ole help­poa. Jos­kus us­ko tun­tuu va­kaal­ta ja vah­val­ta, seu­raa­val­la het­kel­lä se saat­taa ol­la heik­koa ja ha­pa­roi­vaa. Em­me ym­mär­rä mik­si jo­tain ta­pah­tuu, ky­se­lem­me Ju­ma­lal­ta, ei­kä hän­kään tun­nu an­ta­van vas­tauk­sia. Omas­sa elä­mäs­sä­ni on ol­lut pal­jon täl­lai­sia ai­ko­ja. Ju­ma­la kes­tää ky­se­lyt, hän kes­tää kri­tii­kin. Pian saa­tam­me huo­ma­ta, et­tä kaik­ki me­ni­kin taas par­hain päin. Ju­ma­la joh­dat­taa, hän näyt­tää suun­nan elä­mäl­lem­me. Hän on mu­ka­na elä­mäs­säm­me, vä­lil­lä nä­ky­väm­min, vä­lil­lä lä­hes huo­maa­mat­ta. Heik­ko­kin us­ko on us­koa. Se riit­tää, kun us­kom­me koh­de on Kol­miyh­tei­nen Ju­ma­la. Us­kom­me­ko tä­män?

Mar­ja Tuo­mi

Vs. Kap­pa­lai­nen

Tar­jan­teen ev.lut. seu­ra­kun­ta