Vi­su­ve­del­lä las­ket­tiin ve­sil­le kak­si his­to­ri­al­lis­ta höy­ry­lai­vaa. Kot­vio II pa­la­si pit­käl­tä Päi­jän­ne-ret­kel­tä ko­ti­ve­sil­leen. Pe­rin­ne­a­lus­ten ve­sil­le­las­ku on enem­män kuin har­ras­ta­jien juh­la: se muis­tut­taa höy­ry­lai­vo­jen tär­ke­äs­tä roo­lis­ta suo­ma­lai­sen te­ol­li­suu­den ja ve­si­lii­ken­teen ke­hi­tyk­ses­sä.

Ylä-Pir­kan­maal­la höy­ry­lai­vat oli­vat ai­ka­naan vält­tä­mät­tö­miä kul­ku­vä­li­nei­tä. Ne kul­jet­ti­vat rah­te­ja, pos­tia, uu­ti­sia ja mat­kus­ta­jia ve­si­reit­te­jä pit­kin Ruo­ve­del­tä Tam­pe­reel­le ja ta­kai­sin ai­ka­na, jol­loin he­vos­kul­je­tuk­set maan­teil­lä oli­vat hi­tai­ta ja han­ka­lia.

Höy­ry­lai­voil­la oli myös kes­kei­nen roo­li te­ol­lis­tu­mi­ses­sa, sil­lä ne mah­dol­lis­ti­vat polt­to­ai­neek­si rah­dat­ta­vien hal­ko­jen, saha- ja puu­ta­va­ran, elin­tar­vik­kei­den ja mui­den ras­kai­den las­tien te­hok­kaan kul­je­tuk­sen.

Mu­ro­leen ka­na­va avat­tiin vuon­na 1854 jo en­nen höy­ry­lai­va­kaut­ta. Muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min Nä­si­jär­ven en­sim­mäi­nen höy­ry­lai­va, sii­pi­ra­ta­sa­lus Ah­ti lii­ken­nöi Tam­pe­reen ja Ru­ha­lan vä­lil­lä.

Höy­ry­lai­vo­jen kul­ta-ai­kaa oli­vat 1900-lu­vun al­ku­puo­len vuo­si­kym­me­net. Nii­den mer­ki­tys al­koi hii­pua 1950-lu­vul­ta läh­tien ja lop­pui 1970-lu­vun al­kuun. Moni alus pää­tyi lo­pul­ta ro­mu­tet­ta­vak­si.

Höy­ry­lai­va­har­ras­ta­jat vaa­li­vat elä­vää his­to­ri­aa. Toi­mi­va höy­ry­lai­va tar­jo­aa ai­nut­laa­tui­sen mah­dol­li­suu­den ko­kea men­nei­syys ta­val­la, jo­hon va­lo­ku­vat tai mu­se­oe­si­neet ei­vät pys­ty