Gos­pel­muu­sik­ko Pek­ka Si­mo­jo­ki vie­rai­li vii­me per­jan­tai­na aa­mu­päi­vällä kon­ser­toi­mas­sa Vi­su­ve­den ja Pek­ka­lan kou­luil­la. Il­lal­la hän ko­ko­si kai­ke­ni­käis­tä vä­keä kuu­lol­le Aa­tok­seen.

Vi­su­ve­del­lä Si­mo­jo­ki pal­jas­ti kou­lu­lai­sil­le, mis­sä hän ai­koi kä­väis­tä ti­lai­suuk­sien vä­lis­sä: ter­veh­ti­mäs­sä ruo­ve­si­läis­tä va­ra­äi­ti­ään.

Pek­ka oli 6-vuo­ti­as, kun Si­mo­jo­en per­he läh­ti 60-lu­vun puo­li­vä­lis­sä lä­he­tys­työ­hön Af­rik­kaan. Kou­lu­tiel­le hän suun­ta­si Na­mi­bi­an Swa­kop­mun­diin si­sä­op­pi­lai­tok­seen.

Kos­ka päi­vit­täis­tä mat­kaa oli­si ol­lut lii­kaa, tu­hat ki­lo­met­riä suun­taan­sa, hän muut­ti jo 7-vuo­ti­aa­na asu­maan kou­lul­le. Lu­ku­vuo­den ai­ka­na van­hem­piin pi­det­tiin yh­teyt­tä kir­jeit­se. Opet­ta­jis­ta tuli lap­sil­le tär­kei­tä:

– Aa­mul­la ope he­rät­ti. Il­lal­la sai pu­sun opel­ta. Mil­tä kuu­los­taa? Si­mo­jo­ki nau­rat­ti Vi­su­ve­den kou­lu­lai­sia.

Juu­ri tuo­ta Kirp­pu-lem­pi­ni­meä kan­ta­nut­ta Kirs­ti Asun­taa Pek­ka Si­mo­jo­ki ai­koi käy­dä ta­paa­mas­sa Ruo­ve­del­lä.

– Hä­nes­tä tuli mul­le kak­ko­säi­ti.

Si­mo­jo­ki lau­loi ja lau­lat­ti kou­lu­lai­sia. Vä­lil­lä ta­pu­tet­tiin ryt­miä ja oi­ot­tiin jä­se­niä. To­si­ta­ri­nat vi­hai­sis­ta nor­suis­ta ja pää­tään kes­kel­lä tie­tä nos­ta­vis­ta ki­rah­veis­ta pi­ti­vät lap­set tark­ka­na.

Si­mo­jo­ki oli va­lin­nut val­ta­vas­ta lau­lu­ko­ko­el­mas­taan vii­si kap­pa­let­ta. Ys­tä­vyy­den ta­lol­la aloi­tet­tiin ja Jää­hy­väis­lau­luun lo­pe­tet­tiin.

Hän kan­nus­ti lap­sia ole­maan oma it­sen­sä, sil­lä ai­van jo­kai­nen on Ju­ma­lan luo­ma­na kau­nis ja ai­nut­laa­tui­nen. Aa­mul­la pei­liin kat­so­es­sa voi vaik­ka ke­hais­ta it­se­ään ja suun­na­ta roh­ke­as­ti uu­teen päi­vään.

Vie­lä Si­mo­jo­ki vink­ka­si lap­sia muis­ta­maan yh­den­nen­tois­ta käs­kyn. Hän ky­säi­si mu­ka­na ol­leel­ta seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Vil­le Vauh­ko­sel­ta, on­ko täl­lä tie­toa sen si­säl­lös­tä. Vauh­ko­nen ar­ve­li sen ole­van ”Älä se­li­tä!” Si­mo­jo­ki ha­lu­si kui­ten­kin li­sä­si käs­ky­jen lis­taan vie­lä yh­den: ”Ol­kaa opet­ta­jil­le kilt­te­jä!”

Päät­teek­si lap­set ka­jaut­ti­vat yh­teen ää­neen kii­tok­set Pe­kal­le ja kir­ma­si­vat vä­li­tun­nil­le Af­ri­kan ta­ri­nat mie­les­sään.

Konsertti päättyi iltahämärissä.

Terhi Kääriäinen

Seu­ra­kun­ta­ta­lon kon­sert­ti sa­ma­na il­ta­na ke­rä­si kuu­li­joi­ta naa­pu­ri­kun­tia myö­ten.

Nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Jok­ke Tu­ru­nen kat­se­li tuo­lien täyt­ty­mis­tä tyy­ty­väi­se­nä. Hän ei ol­lut näh­nyt Aa­tos­ta vie­lä kos­kaan näin kan­soi­tet­tu­na: Li­sä­tuo­le­ja kan­net­tiin toi­mis­to­huo­neis­ta. En­sin nii­tä ase­tel­tiin sa­lin kes­ki­käy­tä­väl­le, sit­ten etei­seen. Lo­pul­ta jak­ka­rat ja työ­tuo­lit­kin hu­pe­ni­vat.

Ylei­sö pal­kit­tiin mu­kaan­sa­tem­paa­val­la tru­ba­duu­ri­kon­ser­til­la il­lan si­ner­ty­es­sä sa­lin ik­ku­noi­den ta­ka­na.

Ki­ta­ral­la it­se­ään sä­es­tä­nyt Si­mo­jo­ki oli va­lin­nut kap­pa­leet pit­kän gos­pel­muu­si­kon uran­sa var­rel­ta. Ne ni­vou­tui­vat yh­teen ta­ri­noil­la, jot­ka ker­toi­vat kos­ket­ta­vis­ta ja haus­kois­ta het­kis­tä per­heen pa­ris­sa sekä reis­suis­ta ul­ko­mai­ta myö­ten.