Poh­ja­ve­sien suo­je­lu. Poh­ja­ve­sil­lä on ym­pä­ris­tö­lais­sa mää­rät­ty pi­laa­mis­kiel­to. Ja syy­tä on­kin, sil­lä jos poh­ja­ve­si jos­tain syys­tä pi­laan­tuu, sitä on erit­täin vai­kea tai jopa mah­do­ton­ta puh­dis­taa.

– Poh­ja­vet­tä ei voi vain pik­kuis­ten pi­la­ta, tii­vis­tää maa­kun­tain­si­nöö­ri Satu Ap­pelq­vist.

Maa-ai­nes­ten ot­to­lu­vis­sa on lu­pa­mää­räyk­siä, joi­den avul­la suo­jel­laan poh­ja­vet­tä.

– Koko ajan lu­van an­nos­sa on lii­kut­tu tiu­kem­paan, suo­je­le­vam­paan suun­taan. Kun van­ho­ja ym­pä­ris­tö­lu­pia tu­lee har­kit­ta­vak­si, seu­la on tiu­kem­pi, ker­too yli­tar­kas­ta­ja Ee­va-Mai­ja Hauk­ka ely-kes­kuk­ses­ta.

Ym­pä­ris­tö­lu­van voi­mas­sa­o­lon ai­ka­na poh­ja­ve­den ti­lan­net­ta tark­kail­laan koko ot­to­toi­min­nan ajan.

– Jat­ku­van, sään­nöl­li­sen tark­kai­lun avul­la voi­daan näh­dä jos muu­tok­sia ta­pah­tuu. Sil­loin lu­pa­vi­ra­no­mai­sil­la on mah­dol­li­suus puut­tua asi­aan.

Pel­kät mää­räyk­set ei­vät tie­tys­ti toi­mi, jos nii­tä ei nou­da­te­ta ja val­vo­ta. Hauk­ka ker­too, et­tä esi­mer­kik­si poh­ja­ve­si­put­kien asen­ta­mi­ses­sa voi ol­la on­gel­mia.

Ot­ta­mis­toi­min­nan ris­ke­jä py­ri­tään pie­nen­tä­mään muun mu­as­sa sil­lä, et­tä työ­ko­nei­ta ei tan­kat­tai­si alu­eel­la tai ai­na­kin ne teh­dään tii­viil­lä alus­tal­la.

So­ra­kuop­pien ja mui­den ot­ta­mi­sa­lu­ei­den jäl­ki­hoi­to on myös erit­täin tär­ke­ää. Kun ot­ta­mi­nen aloi­te­taan, en­sin pois­te­taan pääl­lim­mäi­nen maa­ker­ros. Tämä ker­ros tu­li­si pa­laut­taa ja is­tut­taa met­sää.

– Edel­leen­kin jois­sain kun­nis­sa on kä­si­tys, et­tä luon­tai­nen met­sit­ty­mi­nen riit­tää.

Kyse ei ole pel­käs­tään mai­se­moin­nis­ta, vaan maa­ker­ros suo­dat­taa ja puh­dis­taa sen läpi imey­ty­vää vet­tä. Mitä pak­sum­pi maa­ker­ros se on, sitä pa­rem­min poh­ja­ve­si on suo­jas­sa.

– Jos­kus nä­kee myös sitä, et­tä so­ra­kuo­pis­ta on tul­lut lu­vat­to­mia mo­toc­ross-ra­to­ja tai kaa­to­paik­ko­ja.

Poh­ja­ve­sien suo­je­lu on yk­si lu­pa­mää­räys­ten tär­keim­mis­tä ta­voit­teis­ta. Har­juil­la voi myös ol­la mui­ta­kin suo­jel­ta­via ar­vo­ja: esi­mer­kik­si ge­o­lo­gi­sia tai mai­se­mal­li­sia. Jos­kus lu­paa ei myön­ne­tä, kos­ka alu­eel­la on esi­mer­kik­si tör­mä­pääs­ky­jä tai har­vi­nai­sia kas­ve­ja.

Vuon­na 2015 val­mis­tui Pos­ki-han­ke, jon­ka yh­tey­des­sä sel­vi­tet­tiin mm. Pir­kan­maan ar­vok­kaat har­ju­a­lu­eet. Näis­tä alu­eis­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ti ja maa­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kaat har­ju­a­lu­eet on osoi­tet­tu maa­kun­ta­kaa­vas­sa ar­vok­kai­na ge­o­lo­gi­si­na muo­dos­tu­mi­na, joi­hin si­säl­tyy suo­je­lu­mää­räys. Sen tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta har­ju­jen säi­ly­mi­nen jäl­ki­pol­vil­le.

– Tar­koi­tus on, et­tä näil­lä alu­eil­la käyn­nis­sä ole­va toi­min­ta saa­te­taan hal­li­tus­ti pää­tök­seen ja alu­eet mai­se­moi­daan, ei­kä uu­sia ot­to­a­lu­ei­ta ava­ta, sa­noo Ap­pelq­vist.

Uu­sia maa-ai­nes­ten ot­to­a­lu­ei­ta ei myös­kään suo­si­tel­la avat­ta­vak­si, jos ai­nes­ta on vii­si met­riä tai vä­hem­män poh­ja­ve­den pin­nan ta­son ylä­puo­lel­la.

– Hyö­dyn­net­tä­vät so­ra­va­rat ovat joka ta­pauk­ses­sa käy­mäs­sä vä­hiin, jo­ten nii­tä kan­nat­taa käyt­tää sääs­tä­en ja har­ki­tus­ti, muis­tut­taa Ap­pelq­vist.

Lue myös:

Poh­ja­ve­den tila tar­kas­sa syy­nis­sä

Mus­ta­jär­vel­tä kai­ve­taan so­raa lä­hi­a­lu­eil­le