Tänään on pitkäperjantai ja minä olin mielenosoituksessa Wienin keskustassa, kaupungin ydinalueen evankelisluterilaisen kirkon edessä. Enkä tietenkään ollut siellä yksin, meitä oli melkoinen joukko, 500, arvioi joku.
Mutta alusta: Kun muutin Wieniin vuonna 1973, en tahtonut millään uskoa, ettei pitkäperjantai ole tässä katolisessa maassa juhlapyhä vaan tavallinen arkipäivä. Evankelisluterilaisilla ja muilla reformoiduilla oli sen sijaan oikeus pitää vapaapäivä. Siis oli! Alkuvuodesta maan hallitus nimittäin peruutti tämän reformoitujen etuoikeuden ja päätti, ettei pitkäperjantai ole kenelläkään automaattisesti vapaapäivä. Evankeliset voivat kyllä anoa ns. henkilökohtaista pyhäpäivää, mutta se vähennetään tietenkin heidän vuosilomakiintiöstään. Ja anomus on esitettävä kirjallisesti kolme kuukautta ennen pitkäperjantaita.
Asiasta käytiin kovaa kädenvääntöä, mutta merkillepantavaa oli, ettei asianosaisia – siis reformoitujen kirkkojen johtohenkilöitä – kutsuttu mukaan neuvotteluihin. He kyllä ilmaisivat asiassa kuuluvasti kantansa ja ehdottivat sellaista ratkaisua, että pitkäperjantai olisi kaikille uskontokunnasta riippumatta vapaapäivä, mutta ehdotusta ei hyväksytty, talouselämän tappiot olisivat kuulemma liian suuret. Ja tosiasia on se, että juuri pitkäperjantai on täällä erittäin vilkas ostospäivä, ihmiset hankkivat pääsiäiskoristeita ja -lahjoja. Itävallassa pääsiäinen on vähän kuin pieni joulu: lahjoja annetaan etenkin lapsille, mutta myös aikuisille. Viikonlopun liikevaihto pyörii 210 miljoonan paikkeilla, kuulin juuri uutisista.
Ja niin hallitus päätyi nykyratkaisuun: anokoot oman juhlapyhänsä ne, jotka haluavat. Mutta sitä ratkaisua eivät evankeliset – ja ryhmään kuuluvat myös kalvinistikirkko ja metodistit ynnä ns. vanhakatoliset – protestoimatta nielleet. Tänään, pitkäperjantaina järjestettiin ensimmäinen mielenosoitus ja evankelisen kirkon johto valmistelee virallista valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sen on ilmoitettu valmistuvan toukokuussa. Odotan kiinnostuneena, miten hallinto-oikeus siihen reagoi.
Omasta paikallisseurakunnastani tämänpäiväiseen mielenosoitukseen osallistui melkoinen joukko, papit talarit kaulassa. Seurakunnan rippikoululaiset olivat suunnitelleet ja toteuttaneet näyttäviä protestitauluja, joita nuoret kantoivat. "Ei pääsiäistä ilman pitkäperjantaita!" niissä julistettiin. Tai "Me vietämme pitkäperjantaita!" Kotimatkalla metrossa pastorimme iloitsi: "Olen ylpeä seurakunnastani!"
Mielenosoitus keskustan Dorotheegassella päättyi raikuvaan We shall overcome -yhteislauluun, laulun sanoja oli monistettu ja jaettu yleisölle, niin että se osasi laulaa kaikki kuusi säkeistöä. Minäkin sain seurata jonkun tuntemattoman lähellä seisovan monisteesta laulun sanoja ja lauloin täyttä kurkkua mukana. Voi, miten hyvää se teki!
Sain alkukesästä tuttavani Suomen-tuliaisina Juha Hernesniemen muistelmakirjan ja aloin heti kiinnostuneena lukea sitä. Olen hidas lukija enkä ollut vielä päässyt kirjan loppuun, kun tieto Hernesniemen kuolemasta levisi netissä.
Sain alkukesästä tuttavani Suomen-tuliaisina Juha Hernesniemen muistelmakirjan ja aloin heti kiinnostuneena lukea sitä. Olen hidas lukija enkä ollut vielä päässyt kirjan loppuun, kun tieto Hernesniemen kuolemasta levisi netissä.
Kävin eilen Unkarin naapurikylän Jánossomorjan kukkakaupassa ostamassa pelakuita Wienin parvekkeelle, on aika istuttaa ne. Mieleeni jäi kuva kassanjonossa edessäni seisovasta miehestä, enkä saa kuvaa pyyhittyä ajatuksistani.
Kävin eilen Unkarin naapurikylän Jánossomorjan kukkakaupassa ostamassa pelakuita Wienin parvekkeelle, on aika istuttaa ne. Mieleeni jäi kuva kassanjonossa edessäni seisovasta miehestä, enkä saa kuvaa pyyhittyä ajatuksistani.
Wienin evankelis-luterilainen kirkko kampanjoi tänä talvena tarjoamalla “lämpimän sunnuntai-iltapäivän“ niille, jotka joutuvat miettimään, syövätkö vatsansa täyteen vai käyttävätkö mieluummin vähät rahansa asunnon lämmittämiseen. Lämmittelemään ja seurustelemaan voivat tulla kaikki, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa; kutsu on avoin, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Wienin evankelis-luterilainen kirkko kampanjoi tänä talvena tarjoamalla “lämpimän sunnuntai-iltapäivän“ niille, jotka joutuvat miettimään, syövätkö vatsansa täyteen vai käyttävätkö mieluummin vähät rahansa asunnon lämmittämiseen. Lämmittelemään ja seurustelemaan voivat tulla kaikki, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa; kutsu on avoin, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Suomalaisissa joulumyyjäisissä on perinteisesti aina myös arpajaiset ja pitkä lista arpajaisvoittoja, joita firmat lahjoittavat Suomalaiselle kouluyhdistykselle, myyjäisten pääjärjestäjälle. Päävoitto on Finnairin meno-paluulippu Helsinkiin. Arvonta suoritetaan myyjäisten loppupuolella.
Suomalaisissa joulumyyjäisissä on perinteisesti aina myös arpajaiset ja pitkä lista arpajaisvoittoja, joita firmat lahjoittavat Suomalaiselle kouluyhdistykselle, myyjäisten pääjärjestäjälle. Päävoitto on Finnairin meno-paluulippu Helsinkiin. Arvonta suoritetaan myyjäisten loppupuolella.
Wienin paikallisseurakunnassani pidettiin tänään solidaarisuusjumalanpalvelus ja muistettiin Iranin kansan taistelua ihmisoikeuksien puolesta; naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ei niitä voi erottaa omaksi kategoriakseen, muistutti pastorimme seurakuntaa. Saarnan yhteydessä kolme seurakunnan iranilaista jäsentä kertoi oman näkemyksensä nykytilanteesta kotimaassaan ja alttarin viereen viritetyltä skreeniltä näimme lukemattomien mielenosoituksissa ammuttujen, etupäässä nuorten, kuvia.
Wienin paikallisseurakunnassani pidettiin tänään solidaarisuusjumalanpalvelus ja muistettiin Iranin kansan taistelua ihmisoikeuksien puolesta; naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ei niitä voi erottaa omaksi kategoriakseen, muistutti pastorimme seurakuntaa. Saarnan yhteydessä kolme seurakunnan iranilaista jäsentä kertoi oman näkemyksensä nykytilanteesta kotimaassaan ja alttarin viereen viritetyltä skreeniltä näimme lukemattomien mielenosoituksissa ammuttujen, etupäässä nuorten, kuvia.
Puolitoista vuotta sitten kuollut Kirsti-tätini oli 11-päisen sisaruskatraan nuorin, ja tänä kesänä, kun testamentti oli lopulta hyväksytty, tyhjensimme hänen asuntoaan. Ei tätini mikään tavaroitten keräilijä ollut, maalaistalossa hankalien matkojen takana lapsuutensa elänyt ihminen. Mutta pitkän elämän aikana ihmiselle kertyy tavaraa, ja vaikka täti kenties oli aikonut eläkevuosinaan niitä järjestellä ja karsia, niin siihen eivät hänen voimansa enää riittäneet. Omia lapsia hänellä ei ollut, ja niin jouduimme me sisarusten lapset remmiin. Helppo tehtävä se ei ollut, sen tietää jokainen vanhempiensa tai jonkun muun jäämistöä selvitellyt ihminen.
Puolitoista vuotta sitten kuollut Kirsti-tätini oli 11-päisen sisaruskatraan nuorin, ja tänä kesänä, kun testamentti oli lopulta hyväksytty, tyhjensimme hänen asuntoaan. Ei tätini mikään tavaroitten keräilijä ollut, maalaistalossa hankalien matkojen takana lapsuutensa elänyt ihminen. Mutta pitkän elämän aikana ihmiselle kertyy tavaraa, ja vaikka täti kenties oli aikonut eläkevuosinaan niitä järjestellä ja karsia, niin siihen eivät hänen voimansa enää riittäneet. Omia lapsia hänellä ei ollut, ja niin jouduimme me sisarusten lapset remmiin. Helppo tehtävä se ei ollut, sen tietää jokainen vanhempiensa tai jonkun muun jäämistöä selvitellyt ihminen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste