Onpa eletty ihka oikeasti Pohjois-Euroopassa, lumen ja pakkasen maassa. On ollut käyttöä lumikolalle, villapipolle ja toppahaalarille. Revontulia ja huikeita aamuruskoja on ihailtu ja kilvan kuvattu. Ei ole tarvinnut matkustaa Napapiirille nähdäkseen revonhäntien leiskuvan.
Pakkasautoilijoina tiedämme, että akku ei saa hyytyä. Niinpä ohjeiden mukaan autolla on tehtävä vähintään puolen tunnin lenkkejä. Eikä pienempikään kauppamatka tahdo maistua, jos nenää nipistää ainakin -20 astetta hyytävyyttä. Mieluisampaa on hypätä kulkupeliin.
Yhdellä jos toisella alalla koetaan nykyään haasteita. Pakkanenkin on haaste. En pidä moisesta ilmaisusta. Mitähän pakkanenkin haastaa? Kyllä se yksinkertaisesti saa aikaan ongelmia ja vaikeuksia sekä hankaloittaa elämää. Putket jäätyvät, kojeet tai koneet reistailevat ja sähkölasku hirvittää.
Toki pakkasesta on hyötyäkin. Näillä leveysasteilla saamme myös luonnon apua. Pakkanen tappaa tuhohyönteisiä mutta tekee hyvää matoille, villaneuleille ja vuodevaatteille sekä helpottaa pakastimen sulattamista. Ulkona touhutessa aineenvaihdunta vilkastuu ja kehon ruskea rasva sulaa, tosin hengitys voi hankaloitua.
On oletettu, että pakkanen panee jopa rottapopulaatiot lujille. Tosin se kohtelee kaltoin myös monia pikkulintuja. Onkin havaittu, että ankaran talven jälkeen lintujen koko on hieman suurentunut, vaikkakin vain milleissä mutta mitta sekin. Kookkaammat ja vahvemmat siis pärjäävät paremmin luonnon karussa kilpailussa.
Nythän neulominen ja villavaatteet ovat jopa muoti-ilmiö, joten luulisi jokaiselle löytyvän sopiva päänlämmitin.
Siispä hämmentää, että me pohjoisen ihmiset kulutamme energiaamme pähkäilemällä pakkasta ja lumitalvea, vaikka sen pitäisi olla meille aivan luonnollinen ja jokavuotinen, vaikkakin vähän vaihteleva kokemus.
Myös muoti sanelee omat ohjeensa: nyt kansa kääriytyy muhkeisiin toppapomppiin. Silti hieman huolestuneena katselen tulipalopakkasessa avopäin tai pikkuiset kangastossut jalassa kulkevia. Siihen me kokeneemmat tapaammekin todeta, että edestäänhän löytävät.
Nythän neulominen ja villavaatteet ovat jopa muoti-ilmiö, joten luulisi jokaiselle löytyvän sopiva päänlämmitin. Muoti-ilmiö on muuten myös parsiminen. Verkkohaulla voi löytää mitä mielikuvituksellisimpia ohjeita tumpun reiän korjaamiseksi tai hitusen koinsyömän villapaidan koristukseksi. Tumpun, ruotsin tummevanten eli ”peukalolapasen”, korjaaminen on hauskuuden lisäksi ekologista.
Taannoin jututin muodin ammattilaista, joka kertoi rentoutuvansa parsimalla vanhoja villakäsineitä. Hän miettii samalla käsineiden tarinaa ja sitä, joka aikanaan puikkoja heilutti. Pieni puuha saakin syviä ulottuvuuksia. Minulla on kirjoneuleiset ”vanttuset”, jotka ostin vuosia sitten muuan mummolta Vienan Karjalan -matkalla. Mikä lie mummonkin tarina.
Laulu kysyy, kuka keksi rakkauden. Kiitos pohjoisen pakkasen, että joku keksi villatumput.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste