Onpa eletty ihka oikeasti Pohjois-Euroopassa, lumen ja pakkasen maassa. On ollut käyttöä lumikolalle, villapipolle ja toppahaalarille. Revontulia ja huikeita aamuruskoja on ihailtu ja kilvan kuvattu. Ei ole tarvinnut matkustaa Napapiirille nähdäkseen revonhäntien leiskuvan.
Pakkasautoilijoina tiedämme, että akku ei saa hyytyä. Niinpä ohjeiden mukaan autolla on tehtävä vähintään puolen tunnin lenkkejä. Eikä pienempikään kauppamatka tahdo maistua, jos nenää nipistää ainakin -20 astetta hyytävyyttä. Mieluisampaa on hypätä kulkupeliin.
Yhdellä jos toisella alalla koetaan nykyään haasteita. Pakkanenkin on haaste. En pidä moisesta ilmaisusta. Mitähän pakkanenkin haastaa? Kyllä se yksinkertaisesti saa aikaan ongelmia ja vaikeuksia sekä hankaloittaa elämää. Putket jäätyvät, kojeet tai koneet reistailevat ja sähkölasku hirvittää.
Toki pakkasesta on hyötyäkin. Näillä leveysasteilla saamme myös luonnon apua. Pakkanen tappaa tuhohyönteisiä mutta tekee hyvää matoille, villaneuleille ja vuodevaatteille sekä helpottaa pakastimen sulattamista. Ulkona touhutessa aineenvaihdunta vilkastuu ja kehon ruskea rasva sulaa, tosin hengitys voi hankaloitua.
On oletettu, että pakkanen panee jopa rottapopulaatiot lujille. Tosin se kohtelee kaltoin myös monia pikkulintuja. Onkin havaittu, että ankaran talven jälkeen lintujen koko on hieman suurentunut, vaikkakin vain milleissä mutta mitta sekin. Kookkaammat ja vahvemmat siis pärjäävät paremmin luonnon karussa kilpailussa.
Nythän neulominen ja villavaatteet ovat jopa muoti-ilmiö, joten luulisi jokaiselle löytyvän sopiva päänlämmitin.
Siispä hämmentää, että me pohjoisen ihmiset kulutamme energiaamme pähkäilemällä pakkasta ja lumitalvea, vaikka sen pitäisi olla meille aivan luonnollinen ja jokavuotinen, vaikkakin vähän vaihteleva kokemus.
Myös muoti sanelee omat ohjeensa: nyt kansa kääriytyy muhkeisiin toppapomppiin. Silti hieman huolestuneena katselen tulipalopakkasessa avopäin tai pikkuiset kangastossut jalassa kulkevia. Siihen me kokeneemmat tapaammekin todeta, että edestäänhän löytävät.
Nythän neulominen ja villavaatteet ovat jopa muoti-ilmiö, joten luulisi jokaiselle löytyvän sopiva päänlämmitin. Muoti-ilmiö on muuten myös parsiminen. Verkkohaulla voi löytää mitä mielikuvituksellisimpia ohjeita tumpun reiän korjaamiseksi tai hitusen koinsyömän villapaidan koristukseksi. Tumpun, ruotsin tummevanten eli ”peukalolapasen”, korjaaminen on hauskuuden lisäksi ekologista.
Taannoin jututin muodin ammattilaista, joka kertoi rentoutuvansa parsimalla vanhoja villakäsineitä. Hän miettii samalla käsineiden tarinaa ja sitä, joka aikanaan puikkoja heilutti. Pieni puuha saakin syviä ulottuvuuksia. Minulla on kirjoneuleiset ”vanttuset”, jotka ostin vuosia sitten muuan mummolta Vienan Karjalan -matkalla. Mikä lie mummonkin tarina.
Laulu kysyy, kuka keksi rakkauden. Kiitos pohjoisen pakkasen, että joku keksi villatumput.
Kasvihuoneilmiön uhka on havaittu alun perin jo 1880-luvulla, mutta maailma oli silloin vielä elämäntyyliltään niin perinteinen, että on helppo ymmärtää asian tuntuneen oudolta ja todellisen noteeraamisen siirtyneen pitkälle tulevaisuuteen.
Kasvihuoneilmiön uhka on havaittu alun perin jo 1880-luvulla, mutta maailma oli silloin vielä elämäntyyliltään niin perinteinen, että on helppo ymmärtää asian tuntuneen oudolta ja todellisen noteeraamisen siirtyneen pitkälle tulevaisuuteen.
Herään aamulla puhelimen herätykseen. Sammutan sen ja näen ilmoituksen ponnahtavan puhelimen yläreunasta. Se herättää kiinnostukseni ja klikkaan sovellukseen. Sovelluksessa on muutaman sekunnin pituisia lyhytvideoita peräjälkeen loputtomasti. Alan selaamaan alaspäin, sillä ensimmäinen video sai dopamiinin kiertämään aivoissani.
Herään aamulla puhelimen herätykseen. Sammutan sen ja näen ilmoituksen ponnahtavan puhelimen yläreunasta. Se herättää kiinnostukseni ja klikkaan sovellukseen. Sovelluksessa on muutaman sekunnin pituisia lyhytvideoita peräjälkeen loputtomasti. Alan selaamaan alaspäin, sillä ensimmäinen video sai dopamiinin kiertämään aivoissani.
Vuosi sitten kuullessani valinnastani, olin aidosti yllättynyt. Kuulunko muka samaan luetteloon lapsuuteni ja nuoruuteni ruoveteläisten nimihenkilöiden, Paanas-Eikan, Vinhan Tupun, Sarvanan Margaretan, Takalan Maunon ja kumppaneiden kanssa?
Vuosi sitten kuullessani valinnastani, olin aidosti yllättynyt. Kuulunko muka samaan luetteloon lapsuuteni ja nuoruuteni ruoveteläisten nimihenkilöiden, Paanas-Eikan, Vinhan Tupun, Sarvanan Margaretan, Takalan Maunon ja kumppaneiden kanssa?
Sähköpostiini on tupsahtanut viesti: laskuni on maksamatta. Hätäännyn välittömästi, sillä tapaan hoitaa maksuni ajoissa.
Sähköpostiini on tupsahtanut viesti: laskuni on maksamatta. Hätäännyn välittömästi, sillä tapaan hoitaa maksuni ajoissa.
Ihmisille kovasti mieluisia ovat aina olleet kaikki mukaansa tempaavat tarinat. Sadut, saagat, pitkät runomittaiset laulut ja niiden esittäjät olivat aikoinaan supersuosittuja. Trubaduurit ja muut hyväpuheiset esiintyjät kiersivät ammattilaisina toreilla ja ylhäisten hoveissa ja heitä oikeasti arvostettiin.
Ihmisille kovasti mieluisia ovat aina olleet kaikki mukaansa tempaavat tarinat. Sadut, saagat, pitkät runomittaiset laulut ja niiden esittäjät olivat aikoinaan supersuosittuja. Trubaduurit ja muut hyväpuheiset esiintyjät kiersivät ammattilaisina toreilla ja ylhäisten hoveissa ja heitä oikeasti arvostettiin.
Pelikortit on aina liitetty taikuuteen, joten ne sopinevat hyvin myös noidan kolumnin aiheeksi. Viime talven aikana radiossa soi usein Viivin ja JVG:n kappale, jossa sanotaan, että et saanut vaikuttaa millaiset kortit sait. Tämä on hyvin usein käytetty fraasi, kun puhutaan ihmisten erilaisista lähtökohdista elämään.
Pelikortit on aina liitetty taikuuteen, joten ne sopinevat hyvin myös noidan kolumnin aiheeksi. Viime talven aikana radiossa soi usein Viivin ja JVG:n kappale, jossa sanotaan, että et saanut vaikuttaa millaiset kortit sait. Tämä on hyvin usein käytetty fraasi, kun puhutaan ihmisten erilaisista lähtökohdista elämään.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste