Sananvapaus ja vastuu
Kansainvälistä lehdistön- ja sananvapauden päivää vietettiin sunnuntaina. Sananvapauden päivän vietolla halutaan korostaa sananvapauden merkitystä ihmisten perusoikeutena sekä lehdistön toimintavapautta. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julisti toukokuun 3. päivän kansainväliseksi lehdistönvapauden päiväksi vuonna 1993.
Tällä kertaa Uutismedialiitto jäsenlehtineen nostivat teemaksi keskustelemisen tavat ja millaisia vaikutuksia sanoilla voi myös olla esimerkiksi läheisiin, kuten omiin lapsiin. "Äiti pliis älä" tai "Isä mua alko itkettää kun mä luin mitä sä kirjoitit keskustelupalstalle" ilmoituksilla haluttiin herätellä miettimään myös vastuuta ja kehottaa rakentavaan keskusteluun öyhöttämisen ja solvaamisen sijaan.
Suomen sijoitus kansainvälisessä lehdistövapausindeksissä on laskenut kuudenneksi. Se on vertailuhistorian huonoin. Toimittajat ilman rajoja -järjestön indeksiä on laadittu jo 25 vuotta.
Suomen sijoituksen putoamista selittävät tiedonsaannin rajoittaminen sekä toimittajiin kohdistuva häirintä ja uhkailu.
Suomi oli vuosikausia tilastossa ykkönen. Journalistiliiton puheenjohtajan Marjaana Varmavuoren mukaan nykyinen suunta on huolestuttava. Hän toivoo päätöksentekijöiden heräävän tilanteeseen, sillä lehdistönvapauden huononeminen on myös uhla demokratialle.
Sananvapaus on demokratian kivijalka. Suomessa sananvapaus on kirjattu myös perustuslakiin.
Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuka tahansa saa suoltaa suustaan, kynästään tai puhelimestaan ihan mitä tahansa. Sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Se helposti unohtuu etenkin sosiaalisen median pyörteissä.
Sanat ovat sormenjälki maailmaan. Käytä niitä viisaasti.


