Kolumni
Aloitan kovin rumilla luvuilla: rakentaminen ja rakennukset käyttävät noin puolet kaikista luonnonvaroista ja tuottavat noin neljäkymmentä prosenttia maailman jätteistä. Rakentamisen ja rakennusten osuus maailman energiankulutuksesta on reilu kolmannes, ja osuus ilmakehän päästöistäkin keikkuu pian neljänkymmenen prosentin korvilla.
Eri intressiryhmät väittelevät siitä, onko kaikkeen tähän ratkaisuna energiatehokkaampi uudisrakentaminen, materiaaliratkaisut, keskitetty asuminen, maksimoitu kierrätys vai minimoitu kulutus.
Oikean tai ainakin riittävän oikean ratkaisun löytymistä mutkistavat entisestään sosiaaliset ja yhteiskunnalliset teemat, oli kyse sitten alueiden ikärakenteista, palveluverkosta tai työllisyydestä. Sanomatta selvää on, että kaupungeilla ja maaseudulla on erilaiset asumisen tarpeet. Vaikka nousuhuumassa syrjäseuduillekin on joskus rakennettu kerrostaloja, monet niistä rapistuvat nyt tyhjillään vailla kiinnostuneita korjaajia.
Alueidenkäyttötavoite, väestösuunnite, elinvoima tai vähähiilisen rakentamisen tiekartta jäävät kuitenkin tyhjäksi sanahelinäksi inhimillisen tekijän rinnalla. Inhimillinen tekijä tuo mukanaan myös tunteet; rakennus ei koskaan ole ainoastaan rakenteiksi kasattua luonnonvaraa, hiilinielua, päästölähdettä tai jätettä. Se on samaan aikaan myös asumisen ja elämisen paikka, eikä sen merkitystä tai arvoa voi mitata vain tilastoilla. On lähes sama, mitä elämänaluettamme tarkastelemme, toimimme rakennetussa ympäristössä. Oppimisen, hoivan ja työnteon tilat luovat raamit meidän arkeemme, vaikka suhtautuisimme niihin ympäristönä neutraalisti.
Korjaaminen ja huoltaminen ovat tärkeitä kansalaistaitoja.
Kotiin tai kodin kaltaisiin elämälle tärkeisiin paikkoihin, kuten isovanhempien pihapiiriin tai lapsuuden kasvuympäristöön suhtautumme erityisen tunteikkaasti. Usein jopa niin tunteikkaasti, että on toisinaan helppo unohtaa, että koditkin ovat vain eri malliin asetettuja lattioita, seiniä ja kattoja. Paitsi tietenkin silloin, kun jokin hajoaa. Ja jokin tietysti aina hajoaa. Joskus tuntuu, että rakennusten elinkaaripuheessa on päässyt unohtumaan se, että hyvä huolto, korjaaminen ja paikkaaminen pidentävät käyttöikää, oli kyse sitten villasukista tai kodeista. Korjaaminen ja huoltaminen ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joita meidän jokaisen tulisi kykyjemme mukaan harjoittaa. Ne ovat myös taitoja, jotka ovat opittavissa.
En ehkä voi suoraan vaikuttaa tapaan, jolla yhteistä rakennuskantaamme ylläpidetään, kuinka suurta korjausvelkaa kertyy tai millä tavalla julkisia rakennuksia korjataan. Mitä pidemmälle olen pyöritellyt käsissäni rakennettuun ympäristöön liittyviä teemoja, milloin tekniikan ja milloin rakennusperinnön ja milloin kestävyyden näkökulmasta, sitä ehdottomampi minusta ollut tullut oikeastaan vain yhdessä asiassa. Rakennus ei koskaan ole vain muotoonsa järjestetty kasa materiaa.
Kirjoittaja on konservaattori ja insinööri, joka opiskelee kulttuuriperintöä ja toimii tutkijana puurakentamisen alalla
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste