Yksityisteitä on Suomessa tuhansia kilometrejä. Niiden kunnossapidosta vastaa yhä harvempi, kun väkimäärä maaseudulla vähenee.
Juho Järvenpää
Yksityisteissä on haasteensa
Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen tieverkkoa. Yksityisteitä tarvitsevat muun muassa teiden varsilla asuvat, vapaa-ajan asukkaat ja metsäteollisuus. Suomessa on 140 000 yksityistietä, joiden hallinnassa on 330 000 kilometriä tietä.
Yksityistie siinä muodossa missä olemme sen oppineet tuntemaan, on hyvin harvinainen maailmalla. Vain Ruotsissa on samankaltainen järjestelmä kuin Suomessa.
Palataan ajassa taaksepäin noin 60 vuoden päähän. Maaseutu, jossa suurin osa yksityisteistä sijaitsee, oli vahvasti asutettu. Tiekunnat olivat jo pääsääntöisesti perustettu ja tiet hoidossa. Elettiin aikaa, jolloin tiekunnissa oli aktiivisia ihmisiä ja lähes joka talossa oli traktori, jolla tietä hoidettiin talkoohengellä.
Nykyään yksityisteiden asiat eivät herätä kiinnostusta useimpien tieosakkaiden keskuudessa. Tiekuntien hallinnon hoitamiseen on vaikea saada henkilöitä mukaan. Yksi vaihtoehto on silloin ulkoistaa hallinto toimitsijamiehelle. Toimitsijamies on taho, joka hoitaa tiekunnan juoksevia asioita sopimuksen mukaan. Mahdollisia hoidettavia asioita ovat muun muassa tiemaksut, kokouksen koollekutsumisen ja kunnossapitoon tarvittavat urakointisopimukset.
Suomen tieyhdistys kouluttaa vuosittain reilu parikymmentä Tiko-tieisännöitsijää, jotka hoitavat tiekuntien hallintoon liittyviä asioita aina teiden perusparannuksista siltahankkeisiin.
Pahimmillaan kauempana taajamista tilanne alkaa olemaan paikoitellen se, että edes rahalla ei saa ostettua tienkunnossapitopalveluja.
Ongelmia on myös teiden kunnossapidossa. ”Jokaisen talon traktori” on hävinnyt eikä tienhoitoon välttämättä löydy tekijää tiekunnan sisältä.
Pahimmillaan kauempana taajamista tilanne alkaa olemaan paikoitellen se, että edes rahalla ei saa ostettua tienkunnossapitopalveluja.
Urakointi onkin tullut tienhoitoon jäädäkseen. Houkuttelevammaksi tiekunnan kunnossapidon urakoitsijalle voisi tehdä muun muassa useamman tiekunnan yhteinen urakka.
Kunnat ja kaupungit myöntävät tiekunnille avustuksia teiden kunnossapitoon. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle tienpitoon on, että tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta. LIsäksi tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä on oltava ajantasaiset. Tämä perustuu vuonna 2019 voimaan tulleeseen yksityistielakiin.
Ruoveden kunnassa on 235 tiekuntaa, joista 130 kuului avustuksen piiriin vuonna 2022. Yhteensä avustuksen piirissä on 335 kilometriä yksityisiä teitä. Kunnossapitoavustuksia jaettiin yhteensä noin 157 470 euroa, eli keskimäärin noin 470 euroa kilometriltä.
Yksityisteiden ylläpitäminen ja kehittäminen eivät ole pelkästään investointi infrastruktuuriin, vaan myös vahvistus yhteisöjen siteille, elinvoimaisuudelle ja kestävälle kehitykselle haja-asutusalueilla.
Kirjoittaja opiskelee parhaillaan Tiko-tieisännöitsijäksi