Yleisöltä
Nuorten mielenterveys on ajankohtainen ja huolestuttava aihe, joka vaatii ymmärrystä ja toimintaa. Nuorten elämä on täynnä haasteita, ja mielenterveyden ongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi heidän hyvinvointiinsa ja tulevaisuuden näkymiinsä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja jopa neljäsosa nuorista kärsii niistä jollakin tavalla.
Vaikka yhteiskunnassa onkin tapahtunut edistystä mielenterveysasioiden ymmärtämisessä, nuoret kohtaavat edelleen stigman (häpeäleimanvaikeudet päästä tarvitsemiinsa palveluihin. Pitkät jonot ja resurssipula aiheuttavat sen, että nuori voi joutua kantamaan ongelmiaan yksin ilman asianmukaista tukea. Se lisää esimerkiksi nuoren koulunkäynnin vaikeuksia ja sosiaalisia haasteita. Ne taas heikentävät mielenterveyttä ja tilanne pahenee entisestään.
Mielenterveyspalveluiden saatavuutta pitäisikin siis parantaa huomattavasti. Odotusaikoja täytyy pystyä lyhentämään ja tarjota apua sitä tarvitseville ajoissa. Yhteiskunnassamme on myös tärkeää purkaa stigmoja mielenterveysasioiden ympäriltä ja edistää avoimempaa keskustelua. Nuorella tulisi olla turvallinen olo hakeutua avun piiriin ilman pelkoa leimautumisesta.
Sosiaalisella medialla voi olla vahva vaikutus nuoren mielenterveyteen. Toisaalta sosiaalisen median kautta voi saada vertaistukea hankalissa tilanteissa, mutta se kuitenkin myös korostaa vaatimusta täydellisyydestä ja altistaa nuoria vertailulle. Nuorten on tärkeää oppia terveitä tapoja käyttää sosiaalista mediaa ja suhtautua kriittisesti siellä näkemiinsä asioihin.
Nuorella tulisi olla turvallinen olo hakeutua avun piiriin ilman pelkoa leimautumisesta.
Myös koulu voi vaikuttaa nuorten mielenterveyteen. Koulussa voi luoda sosiaalisia suhteita, jotka tukevat mielenterveyttä. Koulu kuitenkin myös aiheuttaa paljon stressiä ja paineita. Esimerkiksi yliopistoihin valitaan nykyään opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksella. Se saa aikaan ajatuksen siitä, että jo lukioaikana täytyisi tietää mille alalle haluaa, jotta voi kirjoittaa oikeat aineet. Tämän lukiolainen voi kokea pakkona suoriutua ylioppilaskirjoituksista hyvin. Pitkittynyt stressi saattaa lisätä ahdistuneisuuden ja masennuksen riskiä.
Ruoveden lukiossa kysyttiin äidinkielentunnilla toisen vuoden opiskelijoilta, mistä asioista pitäisi puhua enemmän. Nuorten mielenterveys nousi vahvasti esille. Suurin osa oli sitä mieltä, että nuorten mielenterveysongelmista ja jaksamisesta pitäisi puhua enemmän.
Mielestäni tämäkin antaa viitteitä siitä, että nuorilla todella on ongelmia mielenterveyden ja jaksamisen kanssa, ja heidän tulisi saada apua.
On tärkeää luoda nuorille ympäristö, jossa mielenterveysongelmista saa puhua ja niihin saa apua. Mielenterveyden tukeminen ei ole ainoastaan nuorten etu, vaan investointi yhteiseen hyvinvointiimme ja tulevaisuuteemme. Mielenterveysongelmat eivät ole heikkouden merkki, vaan ne ovat yleisiä ja ikäviä ongelmia, jotka vaativat yhteiskunnan, vanhempien ja koulujen tukea. Avoin keskustelu, tietoisuuden lisääminen ja tarvittavien palveluiden parantaminen ovat kaikki askelia kohti parempaa tulevaisuutta nuorillemme.
Jokaisen pitäisi yrittää tehdä osansa nuorten mielenterveyden tukemiseksi, ja edistää ilmapiiriä, jossa nuoret voivat tuntea olonsa turvalliseksi, ilmaista tunteitaan ja saada tarvittaessa apua.
Kiia Rintala
kirjoittaja on Ruoveden
lukion opiskelija
Paljon kiitoksia minunkin puolestani viime viikolla Ruovesi-lehdessä olleista seurakuntaliitosaiheisista yleisönosastokirjoituksista.
Paljon kiitoksia minunkin puolestani viime viikolla Ruovesi-lehdessä olleista seurakuntaliitosaiheisista yleisönosastokirjoituksista.
Kimmo Huilla kirjoittaa Ruovesi-lehdessä ja Suomenselän Sanomissa 26.9. julkaistuissa mielipidekirjoituksessaan "Seurakunnat uppoavat Tarjanteeseen", ettei seurakuntien yhdistyminen ole lainkaan tunnekysymys. Kuitenkin hänen kirjoituksensa perustelut ovat suurelta osin tunnepohjaisia. Kuulostaa hyvin pelottavalta, kun väitetään, että syntyvässä suuressa seurakunnassa yhteisöllisyys häviäisi, ihmisten yhteys katoaisi tai että työntekijät jäisivät kasvottomiksi.
Kimmo Huilla kirjoittaa Ruovesi-lehdessä ja Suomenselän Sanomissa 26.9. julkaistuissa mielipidekirjoituksessaan "Seurakunnat uppoavat Tarjanteeseen", ettei seurakuntien yhdistyminen ole lainkaan tunnekysymys. Kuitenkin hänen kirjoituksensa perustelut ovat suurelta osin tunnepohjaisia. Kuulostaa hyvin pelottavalta, kun väitetään, että syntyvässä suuressa seurakunnassa yhteisöllisyys häviäisi, ihmisten yhteys katoaisi tai että työntekijät jäisivät kasvottomiksi.
Tulevalla viikolla Virtain ja Ruoveden seurakuntapäättäjät ovat valinnan edessä äänestettäessä seurakuntaliitoksesta. Kimmo Huilla maalasi värikkäin sanakääntein uhkakuvia. Kirjoituksessa asiat olivat tarkoitushakuisesti suloisesti sekaisin.
Tulevalla viikolla Virtain ja Ruoveden seurakuntapäättäjät ovat valinnan edessä äänestettäessä seurakuntaliitoksesta. Kimmo Huilla maalasi värikkäin sanakääntein uhkakuvia. Kirjoituksessa asiat olivat tarkoitushakuisesti suloisesti sekaisin.
Me allekirjoittaneet vaadimme Ruoveden seurakunnan säilyttämistä Tampereen hiippakunnan itsenäisenä seurakuntana. Seurakuntamme on perustettu paikkakunnallemme n. 500 vuotta sitten Jumalan sanan julistamista ja pyhien sakramenttien hoitamista varten.
Me allekirjoittaneet vaadimme Ruoveden seurakunnan säilyttämistä Tampereen hiippakunnan itsenäisenä seurakuntana. Seurakuntamme on perustettu paikkakunnallemme n. 500 vuotta sitten Jumalan sanan julistamista ja pyhien sakramenttien hoitamista varten.
Ruoveden seurakunnan suurimman kirkkovaltuustoryhmän edustajat eivät halua luotsata Ruoveden seurakuntaa eteenpäin. Ryhmän puoluetausta on yleisessä tiedossa. En viitsi sitä tässä edes mainita. Oman seurakunnan lakkauttaminen tuntuu olevan tälle joukolle parempi vaihtoehto kuin perusseurakuntatyön jatkaminen kaventuneissa olosuhteissa. Tässä painissa moni loukkaantuu pysyvästi.
Ruoveden seurakunnan suurimman kirkkovaltuustoryhmän edustajat eivät halua luotsata Ruoveden seurakuntaa eteenpäin. Ryhmän puoluetausta on yleisessä tiedossa. En viitsi sitä tässä edes mainita. Oman seurakunnan lakkauttaminen tuntuu olevan tälle joukolle parempi vaihtoehto kuin perusseurakuntatyön jatkaminen kaventuneissa olosuhteissa. Tässä painissa moni loukkaantuu pysyvästi.
Emerituskappalaisemme Kimmo Huilla kirjoitti hienosti seurakunnan olemuksesta viime viikon Ruovesi-lehdessä (RL 26.9.). Kirjoituksesta välittyi se lämpö ja rakkaus kristillistä elämää kohtaan, mitä Kimmo virkauransa aikanakin osoitti. Minuakin on seurakunnan työntekijänä pitkään harmittanut kirkon ja seurakuntien halu vieraantua omista jäsenistään. Evankeliumin asiaa olisi mukava edistää, mutta aina siihen ei anneta lupaa.
Emerituskappalaisemme Kimmo Huilla kirjoitti hienosti seurakunnan olemuksesta viime viikon Ruovesi-lehdessä (RL 26.9.). Kirjoituksesta välittyi se lämpö ja rakkaus kristillistä elämää kohtaan, mitä Kimmo virkauransa aikanakin osoitti. Minuakin on seurakunnan työntekijänä pitkään harmittanut kirkon ja seurakuntien halu vieraantua omista jäsenistään. Evankeliumin asiaa olisi mukava edistää, mutta aina siihen ei anneta lupaa.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syyskuun aurinkoiset terveiset Kurusta!
Terttu Kylmäniemi
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste