Vesilintujen metsästyskausi alkaa. Arkistokuva.
Pekka Kojola
Vesilintujen metsästyskausi alkaa 20. elokuuta – Metsästys kohdennettava runsaisiin lajeihin
Vesilintujen metsästys käynnistyy keskiviikkona 20. elokuuta kello 12.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin eli sinisorsaan, taviin ja telkkään, tähdentää Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma.
Suomen Riistakeskus kertoo tiedotteessaan, että elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa myöhemmin, 1. syyskuuta.
Meri- ja kanadanhanhea on saanut metsästää pelloilta jo 10. elokuuta lähtien, ja 20. elokuuta klo 12.00 alkaen metsästys on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella, ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Hämärämetsästys kielletty
Vesilintujen metsästys on sallittua vain päivänvalossa. Metsästyskielto alkaa tunti auringonlaskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringonnousua. Auringon lasku- ja nousuajat vaihtelevat alueittain, ja ne on helppo tarkastaa Oma riista -sovelluksesta.
Pilvisellä säällä riittävä valo voi loppua ennen säädetyn metsästysajan päättymistä – tällöin suositellaan metsästyksen keskeyttämistä. Lintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.
Onnistunut nouto hymyilyttää saksanseisoja Toivoa. Arkistokuva
Pekka Kojola
Huomioi vesilintujen kannankehitys
Monien rehevillä vesillä elävien lajien, kuten jouhisorsan, haapanan, heinätavin, punasotkan, tukkasotkan ja nokikanan, pesimäkannat ovat vähentyneet Etelä-Suomessa.
– Vaikka metsästys ei ole pääsyy sorsalajien taantumaan, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa kannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaan, Luoma painottaa.
– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen ja vieraspetojen pyyntiin, sillä olemme Euroopassa monen vesilintulajin tärkein pesimäalue.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia ruokinnassa ja saaliin määrässä, jos vesilintuja ruokitaan metsästystarkoituksessa.
Vesilintujen metsästyskauden alkaessa myös BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto kannustavat metsästäjiä noudattamaan vastuullisen metsästyksen periaatteita ja huomioimaan vesilintukantojen pitkäaikainen väheneminen.
BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat vesilintukantojen pitkän aikavälin kehityksestä. Neljän vuosikymmenen aikana erityisesti riistasorsakannat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä edellyttää harkintaa saaliin valinnassa. Metsästys suositellaan kohdistettavaksi selkeästi elinvoimaisiin lajeihin, jotta kannat pysyvät kestävällä tasolla.
Yleisimmin pyydettyjä lajeja ovat sinisorsa, tavi ja telkkä. Näistä kestävin verotuksen suhteen on sinisorsa, mutta myös sen kanta on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi myös sinisorsan verotuksessa on muistettava kohtuus.
Vaikka pitkään jatkunut vesilintukantojen taantuma ei ole vielä pysähtynyt, on havaittavissa myös myönteisiä merkkejä: joidenkin aiemmin heikentyneiden lajien parimäärät ja poikastuotto ovat tänä vuonna kohentuneet.
Metsästyksen kieltoja ja kiintiöitä
Punasotkan, nokikanan ja haahkan syysaikainen metsästys on kielletty koko maassa.
Allin metsästys sisämaassa on kielletty. Merialueilla allia saa metsästää viiden linnun päiväkiintiöllä.
Metsähanhen metsästys on sallittu vain tiukoin rajoituksin erikseen määritellyillä alueilla Pohjois-Suomessa 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka–marraskuussa.
Useimpiin vesilintulajeihin liittyy saalisilmoitusvelvollisuus. Saalisilmoitusvelvollisuus koskee seuraavia vesilintuja: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo ja tukkakoskelo.
Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, vaikka ne ovat metsästyskiellossa.
– Metsästäjien kannattaa kirjata kaikki vesilintusaaliinsa Oma riista -palveluun myös silloin, kun ilmoitus ei ole pakollinen, Luoma sanoo.
Hanketyöllä kohti parempia vesilintukantoja
Vesilintujen elinmahdollisuuksia ja kantojen elpymistä voidaan kohentaa elinympäristöjä parantamalla. Esimerkiksi vesistöjen kunnon parantaminen, kosteikkojen perustaminen ja hoito sekä vieraspetojen poisto ovat tärkeitä toimenpiteitä. Poikastuotantoa voidaan pyrkiä parantamaan asentamalla hyville elinympäristöille pesimärakenteita kuten sorsalintujen pesäputkia, pesälaatikoita sekä perinteisiä telkänpönttöjä.
Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi tekevät yhteistyötä vesilintukantojen sekä häiriövapaitten syyslevähdysalueiden verkoston hyväksi. Levähdysalueilla tarkoitetaan hyvälaatuisia vesilintujen lepo- ja luonnonravintokohteita, joilla lähialueen vesilintupoikueet ja emolinnut voivat rauhassa valmistautua siirtymiseen talvehtimisalueille.
Vapaaehtoisuuteen perustuvia SOTKA-levähdysalueista pyritään muodostamaan 150 kohteen verkosto vuoden 2030 loppuun mennessä. Kahden erilaisen luontojärjestön hankeyhteistyö sisältää kohdeneuvottelujen lisäksi runsaasti koulutuksia ja neuvontaa.