Raha puhuu palvelutarjontaa enemmän Pirhan päätöksenteossa, pohtii toimittaja Tuukka Olli analyysissään.
Opri Keskinen
Analyysi: Pirha ottaa moitteet mieluummin toiminnasta kuin taloudesta
Kun yritys käynnistää työntekijämäärän vähentämiseen tähtäävät muutosneuvottelut, on taustalla useimmiten kysynnän lasku. Pirkanmaan hyvinvointialueella tätä riesaa ei ole. Väestöltään kasvavalla ja ikääntyvällä Pirkanmaalla sote-palveluiden kysyntä ei ainakaan pienene. Silti Pirhassa on käyty ties kuinka monet yt-neuvottelut, viimeksi sairaalapalveluissa. Siellä työt loppuvat jopa 140 ihmiseltä.
Yhteistä Pirhan ja yritysten yt-menettelylle on, että niihin voivat johtaa myös taloudelliset syyt. Näin on Pirhassa huolimatta tämän vuoden arvioidusta vajaan 119 miljoonan euron ylijäämästä.
Pirhalla on kirittävänään alkuvuosien noin 200 miljoonan euron kertynyt alijäämä. Loput on tarkoitus kattaa ensi vuonna. Yt-neuvotteluiden tulokset sisältävä budjetti arvioi ensi vuodelle reilun 86 miljoonan ylijäämää – kertynyt alijäämä tulisi katettua juuri ja juuri.
Alijäämien kattamisvelvoite on kirjattu lakiin. Lisäksi toiset lait ovat antaneet hyvinvointialueille nipun tehtäviä, jotka pitää hoitaa. Hoitoonpääsystä on säädetty laissa, samoin monista sosiaalityön ja lastensuojelun asioista. Etenkin kahdessa viimeksi mainitussa Pirhalle on kertynyt nippu aluehallintoviraston huomautuksia ja kehotuksia korjata palvelut lain edellyttämälle tasolle.
Yksi syy moitteille toki on työntekijäpula, vaan kuinka houkutteleva työnantaja on joka sektorilta säästöjä höyläävä organisaatio? Onko uhkana, että sairaalapalveluista vähennettävän työvoiman myötä huomautuksia alkaa tulla sinnekin?
Samaan aikaan Pirhassa ihmetellään, miksi siellä on sairaspoissaoloja enemmän kuin muilla hyvinvointialueilla. Näin siis jo ennen yt-neuvotteluiden tuloksen selkiämistä. Miten uusimmat joukkoirtisanomiset vaikuttavat sairaspoissaoloihin? Negatiivisesti se tulee vaikuttamaan henkilöstön suositusindeksiin. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Pirhan historiassa alue sai henkilöstökyselystä positiivisen tuloksen. Suuri osa henkilöstöä siis suosittaa Pirhaa työnantajana – tulos tosin oli positiivinen vain juuri ja juuri. Tuskin on sitä enää ensi kyselyssä.
Samaan aikaan kun Avi kehottaa ja media moittii, niin valtionvarain- ministeriö taputtaa olalle kiittäen hienoista säästötoimista.
Vaikuttaakin siltä, että Pirha on päättänyt ottaa mieluummin moitteet Avilta ja medialta kuin alijäämävelvoitetta valvovalta valtionvarainministeriöltä. Samaan aikaan kun Avi kehottaa ja media moittii, niin valtionvarainministeriö taputtaa olalle kiittäen hienoista säästötoimista. Toisellakin tavalla toimivia on, sillä osa hyvinvointialueista on ilmoittanut, että ne mieluummin turvaavat kansalaisten palvelut kuin täyttävät alijäämävelvoitteensa.
Siihen on tullut jopa laillisia työkaluja. Osa hyvinvointialueista voi anoa lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2027 tai -28 loppuun. Laki siitä on tulossa voimaan ensi vuonna. Sitä odotellessa hyvinvointialueet ovat ehtineet jo naulata ensi vuoden budjettinsa. Laki tulee siis liian myöhään, sen olisi pitänyt tulla jo vuosi sitten. Lakiin voi kuitenkin varautua. Esimerkiksi Satakunnassa luotetaan, että laki tulee. Siellä lykkäystä alijäämien kattamiseen aiotaan hakea. Pirkanmaa tyytyi toteamaan, että laki tulee liian myöhään.
Lain voimaantulolle ei ole vaihtoehtoja: Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Niistä vain kolmella on mahdollisuus kattaa alijäämänsä lakisääteisesti ensi vuoden loppuun mennessä. Ilman uutta lakia 18 hyvinvointialueella häärivät valtionvarainmimisteriön budjettihaukat ihmettelemässä, miten samaan aikaan palvelut järjestetään ja kustannuksista säästetään.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) mainitsi Helsingin Sanomissa, ettei Pirkanmaalle edes tarvitse antaa lisää aikaa, kun täällä ollaan aikataulussa muutenkin. Konkreettiseksi palkinnoksi säästöistään Pirha saa siis lähinnä risukimpun. Samalla huolena on, kuinka hintaviksi nämä säästöt tulevat. Kun ennaltaehkäisevistä palveluista säästetään, se helpottaa taloustilannetta vuoteen 2026 mennessä. Vaan entäpä sen jälkeen, kun ihmisten vointi on käynyt huonommaksi?
Kirjoittaja on hyvinvointialueen päätöksentekoa Ruovesi-lehdelle seuraava UutisOivan toimittaja


