En­si py­hä­nä pu­hu­taan kir­kos­sa kii­tol­li­suu­des­ta, nä­kö­kul­ma­na on kii­tol­li­suus Ju­ma­laa koh­taan. Mitä on kii­tol­li­suus? Mis­tä voin ja mis­tä on hyvä kiit­tää?

Ka­te­kis­muk­ses­ta löy­tyy koot­tu­na seu­raa­via asi­oi­ta: Kii­täm­me Ju­ma­laa hä­nen ra­jat­to­mas­ta rak­kau­des­taan, hy­vyy­des­tään ja lau­peu­des­taan. Kun­ni­oi­tam­me kai­kes­sa Ju­ma­laa ja otam­me kii­tol­li­si­na vas­taan kai­ken, min­kä hän on teh­nyt hy­väk­sem­me.

Kii­tol­li­suus on luot­ta­mus­ta Ju­ma­lan hy­vyy­teen. Tun­nen kii­tol­li­suut­ta sii­tä, et­tä Ju­ma­la hy­väk­si kat­so­mal­laan ta­val­la pi­tää mi­nus­ta huol­ta, osoit­taa rak­kaut­ta ja vä­lit­tä­mis­tä tois­ten ih­mis­ten kaut­ta, an­taa ihail­ta­vak­si luon­non kau­neu­den ja suu­rim­pa­na lah­ja­na ar­mah­duk­sen Kris­tuk­sen täh­den.

Psal­min kir­joit­ta­ja (Ps. 65) kiit­tää Ju­ma­laa ru­kous­ten kuu­le­mi­ses­ta. Hän kiit­tää sii­tä, mi­ten Ju­ma­la an­taa meil­le an­teek­si syn­nit, jot­ka ovat meil­le lii­an ras­kaat kan­taa. Ju­ma­la vas­taa ru­kouk­siim­me, siu­naa ja aut­taa mei­tä.

Hän vaik­ka on näin pyhä, suu­ri, ja val­ti­as tai­vaan ja maan, ei hyl­kää hän las­tan­sa hal­vin­ta­kaan, vaan suo­jan­sa an­taa kuin muu­ri. Näin hel­lin­tä hoi­toa saan. VK 903.

Au­li Vie­no­la

di­a­ko­nis­sa

Ruo­ve­den seu­ra­kun­ta