Väsymys on yksi hyvinvointikyselyissä noussut huolenaihe kouluissa. Kuvituskuva kahdeksasluokkalaisista vuodelta 2012.
Jyrki Liikka
Lasten ja nuorten nukkumista häiritsee liiallinen ruutuaika – Konsteja uniajan rauhoittamiseen pohditaan kouluissa
Yläkoululaisia väsyttää. Yhtenä syynä siihen on digitaalisen kuormituksen kasvaminen. Toisaalta kouluviihtyvyys on parantunut ja työrauha Ruoveden kouluissa on hyvä, kouluinnostuskin on noussut.
Tällaisia tuloksia on saatu kaksi kertaa vuodessa kouluissa tehtävässä kyselyssä, jonka tuloksista sivistysosastolla koostetaan hyvinvointiprofiili.
Hyvinvointiprofiili tuo tietoa 3.–9.-luokkalaisten tilanteesta. Kysymyksissä käsitellään muun muassa fyysistä hyvinvointia, kouluympäristöä, kaverisuhteita ja arjen sujumista.
Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein ja se tehdään vain tietyille luokka-asteille. Hyvinvointiprofiili muistuttaa osin kouluterveyskyselyä, mutta täydentää sitä ja tuo nopeampaa ja tarkempaa tietoa arjesta ja hyvinvoinnin muutoksista.
Yhtenä uutena kokeiluna harkitaan unipäiväkirjaa ja ruutuajan seurantaa.
Yksi huolta aiheuttava kyselyn tulos ovat oppilaiden univaikeuden ja väsymys erityisesti yläkoululaisten keskuudessa. Monet kokevat itsensä toistuvasti väsyneiksi.
Sivistysjohtaja Aila Luikku kertoo, että unen laadusta ja jaksamisesta keskustellaan kaikkien oppilaiden kanssa kouluterveydenhuollossa.
Yhtenä uutena kokeiluna harkitaan unipäiväkirjaa ja ruutuajan seurantaa, joita oppilas voisi täyttää yhdessä huoltajan kanssa.
– Tarkoitus on herätellä nuoria ja perheitä siihen, miten liika ruutuaika vaikuttaa jaksamiseen, sanoo Luikku.
Vaikka kouluviihtyvyys on parantunut, oppilaat kokevat mielen oireita, kuten jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta. Kouluasiat ja opintojen paineet mainittiin usein. Osasyyksi nähtiin myös digisisältöjen kuormittavuus ja runsas ruutuaika.
Yläkoululaisten kohdalla uudeksi teemaksi nousi digitaalinen rauha. Mitä vanhemmaksi oppilaat tulevat, sitä vähemmän vanhemmat tietävät lastensa netinkäytöstä.
Koulussa digilinjaukset ovat selkeitä. Alakouluissa puhelinta ei juuri käytetä:, yläkoulussa satunnaisesti tunnilla opettajan pyynnöstä. Myös välitunnilla kännykän käyttö on sallittua.
Muutos puhelimen käytöstä edellyttää kodin ja koulun yhteistä linjaa. Vanhemmille kaivataan tukea digiajan hallintaan.
Myönteisenä esimerkkinä Luikku mainitsee Loisto-tiimin harrastustoiminnan, jossa puhelimet on yksimielisesti päätetty jättää syrjään ja keskitytään kohtaamaan muita.
Vanhemmille kaivataan tukea digiajan hallintaan.
Yhteenvetona hän toteaa, että perusasiat – nukkuminen, liikunta ja ravinto – ovat avaintekijöitä hyvinvoinnissa.
Yksi fyysisen ympäristön haasteista nousi esiin Visuveden koululla, jossa oppilaan kokevat ulkona sijaitsevat wc-tilat huonona. Miten tilanteeseen voidaan puuttua, sitä pohditaan kunnassa teknisen osaston kanssa.
Hyviä tuloksia hyvinvointiprofiilissa on se, että kiusaaminen on vähentynyt ja koulun ilmapiiri koetaan hyväksi.
– Pitäisi puuttua kiusaamisessa sivussa seuraavan rooliin ja toimintakulttuuriin, joka istuu tiukassa. Ei uskalleta puuttua kiusaamiseen.
Luikku sanoo, että hyviä kokemuksia on Verso-vertaissovittelusta, joka on jo muutaman vuoden ajan ollut käytössä kaikilla kouluilla.
Kiusaaminen on vähentynyt ja koulun ilmapiiri koetaan hyväksi.
Lisäksi halutaan vahvistaa oppilaiden osallisuutta esimerkiksi kummioppilastoiminnan ja muiden vaikuttamispaikkojen kautta.
Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn ja nyt saadun hyvinvointiprofiilin tuloksia esitellään sivistyslautakunnalle. Niitä käsitellään myös koulussa niin opettajien ja muun henkilökunnan kesken, oppilashuollossa ja oppilaiden kanssa yhdessä. Tietoa jaetaan myös koteihin.
Hyvinvointiprofiili tulee osaksi kunnan laajempaa hyvinvointiraporttia.


