Kolumni
Ihminen pitää itseään luomakunnan kruununa ja maailman hallitsijana, mutta todellisuudessa aika on se, joka tätä maailmaa pyörittää ja me pyöritään parhaamme mukaan vain renkinä siinä mukana.
Aika määrittää elämästämme joka hetken ja on mukana jo ennen syntymää, kun meille kaikille on olemassa niin sanottu laskettu aika. Sen jälkeen saadaan syntymäaika. Neuvola-aikojen jälkeen tulee päiväkodin aika, sitten eskari ja heti perään kouluaika. Nukkumaanmenoaika on jo alusta pitäen tuttu asia ja vähitellen mukaan tulee ruoka-aika, läksyjen tekoaika ja kotiintuloaika.
Opiskeluaikaa voi itse aika paljon määritellä, jonka pitäisi lopulta johtaa työuralle.
Aika määrittää elämästämme joka hetken.
Elämä on siis pelkkää aikaa täynnä. On työaikaa, vapaa-aikaa, uniaikaa, laatuaikaa, väliaikaa, lisäaikaa, odotusaikaa, aukioloaikaa, kreivin aikaa, suruaikaa ja niin edelleen.
Ajan säästämiseksi on kehitetty monenlaisia apuvälineitä, varmaan eniten ikäviin pakollisiin kotitöihin. Robotti siivoaa lattiat, leikkaa nurmikot ja ruoat ostetaan valmiina ja lämmitetään hetki mikrossa. Vaikkei tarvi kokata, eikä tiskata, niin silti on niin kiirettä, ettei ehdi kunnolla harrastaa tai käydä tapaamassa ystäviä ja sukulaisia, kun ei koskaan ole sitä aikaa. Sellainen käy monelle raskaaksi.
Pienikin ajan menettäminen saa kiireisen ihmisen hermostumaan. Esimerkiksi liikenteessä tai kaupan kassajonossa pinna katkeaa tosi nopeasti, kun aikaa menee hukkaan.
Ajan kanssa oppii kyllä pärjäämään, kun pysyttelee aina ajan tasalla ja miettii, mikä on ajankohtaista, eikä pyri väkisin ajan herraksi, tai muuten se voi ajaa vaikka ohi.
Aika on kuin varallisuutta, mutta sitäkin saattaa olla liikaa. Monesti kuulee, kun aika on käynyt pitkäksi, niin sitä pitää jotenkin saada kulumaan, tai yrittää jopa tappaa.
Aika on hallitsijana hyvin erikoinen siitä, että se on kaikille niin tasapuolinen.
Kukaan ei voi sitä ostaa tai varastoida. Saman lailla se jyrää meidän kaikkien yli.
Ajalla on olemassa myös jotain mystisiä voimia. Kun antaa sen rauhassa kulua, niin se pystyy hoitamaan vaikeitakin asioita. Se pystyy patinoimaan materiaaleja, kultaamaan muistoja ja parantamaan jopa niitä kaikkein pahimpia haavoja.
Ajan kanssa oppii kyllä pärjäämään, kun pysyttelee aina ajan tasalla.
Ajalla on mitattu aina myös ihmisten välistä keskinäistä paremmuutta.
Se joka hiihtää, tai vaikka juoksee nopeimmin, on aina ollut sankari ja kuuluisuus.
Hyvä ystäväni Kyösti harrasti aikoinaan urheilua ja hän innoissaan kertoi, kuinka parhaimmillaan pystyi kisoissa juoksemaan saman ajan kuin Lasse Viren.
Kukaan ei tahtonut sitä uskoa, kun Viren oli siihen aikaan pitkien matkojen nelinkertainen olympiavoittaja ja juossut maailmanennätyksenkin.
Kyösti tunnusti voittaneensa sen väitteen myötä tosi monta vetoa, koska hän pystyi osoittamaan asian todeksi.
Kyseessä oli tunnin juoksu, jossa kilpailtiin aikoinaan innokkaasti.
Siinä on tarkoitus tunnin aikana juosta niin pitkälle kuin pystyy. Eli se on totta, että miesten ajat olivat täsmälleen samat, Viren vain juoksi aika paljon pitemmälle.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste