Kolumni
Tiesitkö, että nelihenkisen perheen lento Thaimaahan tuottaa keskimäärin saman verran hiilidioksidia kuin 170 000 kilometrin ajelu omalla autolla?
Ilmastokeskustelu on tärkeää ja ajankohtaista. Välttämätöntäkin, jos haluamme säästää palloamme yhä pahemmalta tulevaisuudelta. Keskustelu ei ole kuitenkaan löytänyt polkuja, jotka ovat ilmaston lämpenemisen suhteen olennaisia. Tälläkin hetkellä maapallolla on ilmassa vajaat 10 000 matkustajalentokonetta, erityyppiset suihkarit tekevät vajaat satatuhatta nousua ja laskua.
Jos haluat nähdä, miltä lentoliikenne taivaalla näyttää juuri tällä hetkellä, kirjoita Googleen Flightradar24.com, ja katso: näet ilmakehän ihmeet. Ehkä saastuttamisesta tulee uusi käsitys!
Tietenkin me pyrimme säästämään luontoa ja varjelemaan ilmastoa. Tietenkin me lajittelemme jätteet tunnollisesti. Ikävä vain, että samaan aikaan maapallon merissä pyörii miljoonia tonneja muovijätettä.
Toistan: miljoonia tonneja. Tiedemiehet väittävät, että tätä menoa merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.
Entä sitten sähköautot?
Ison Teslan akun valmistuksesta aiheutuva saastuttaminen vastaa dieselauton yhdeksän vuoden keskimääräistä ajomatkaa. Toinen asia on sitten sähkön valmistamisen tapa: jos sähkö on tehty hiilellä, kuten valitettavan usein tapahtuu, äänetön menopeli on akkuineen kaikkineen aivan muuta kuin päästötön.
Lisätään löylyä: jo mainittu lentoliikenne saastuttaa ilmakehää viisi kertaa enemmän kuin maan pinnalla tapahtuvat asiat (Maaseudun Tulevaisuus 12.1.2018). Järisyttävä tieto on sekin, että maailman viisitoista suurinta rahtilaivaa (koneet 100 000 hevosvoimaa) tuottavat enemmän typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä (MTV 9.10.2018).
Vielä yksi fakta: lento Helsingistä Ouluun, Suomen suosituimmalla kotimaan reitillä, tuottaa laskureiden mukaan 300 kiloa hiilidioksidia. Moni valitseekin ilmastosyistä junan, mutta entäpä sitten?
Lentokone lentää reitillään, ollaan siellä mukana tai ei. Jos ilmastotietoinen meneekin junalla tai autolla, tulee vielä enemmän päästöjä. Olemme siis loukussa!
Kaikesta huolimatta, mehän lajittelemme jätteemme tunnollisesti ja kierrätämme mahdollisimman paljon. Tällaiseen kunnon kansalaisen toimintaan on Ruovedelläkin mitä paras mahdollisuus. Mutta silloin kun keskustelemme saastuttamisesta, kannatta muistaa ne välineet, tavat, valtakunnat ja kulkuneuvot, jotka saastuttavat aikuisten oikeasti.
Tiedemiehet väittävät, että tätä menoa merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.
Keskustelu ei ole kuitenkaan löytänyt polkuja, jotka
ovat ilmaston
lämpenemisen
suhteen olennaisia.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste