Lu­kies­sa­ni Ruo­ve­si-leh­den ko­lum­nia Ai­ka on py­säh­ty­nyt Ruo­ve­del­lä kor­vaa­ni sä­räh­ti­vät tai täs­sä ta­pauk­ses­sa tök­kä­si­vät sa­nat suu­reel­li­nen lin­ja-au­to­a­se­ma. Lin­ja-au­to­a­se­ma oli otet­tu esi­mer­kik­si ra­ken­nuk­ses­ta, jol­le pi­täi­si teh­dä jo­tain.

Mik­si ra­ken­nuk­sel­le joka on täyn­nä lii­ke­toi­min­taa täy­tyi­si teh­dä muu­ta kuin an­taa mah­dol­li­suu­det jat­kaa?

Tämä ra­ke­nus ei suin­kaan ole mi­kään puo­li­tyh­jä ra­ken­nus, jos­sa on vain Ruo­ve­del­le tu­le­vien lin­ja-au­to­jen yk­si py­säh­dys­paik­ka. Mat­ka­huol­lon rah­tia pys­tyy lä­het­tä­mään ja vas­taa­not­ta­maan, kaik­ki ta­va­ra kun ei ker­ta kaik­ki­aan tai­vu mi­hin­kään nou­to­lo­ke­roon. Sa­man ka­ton al­ta löy­tyy par­tu­ri-kam­paa­mo, hie­ro­jan vas­taa­not­to, ko­koon­tu­mis­ti­la ei­kä vä­him­pä­nä suo­ra­myyn­ti­pis­te Moni-Tori.

Mik­si ra­ken­nuk­sel­le joka on täyn­nä lii­ke­toi­min­taa täy­tyi­si teh­dä muu­ta kuin an­taa mah­dol­li­suu­det jat­kaa?

Mis­tä muu­al­ta saa niin mo­nen pien­tuot­ta­jan tuot­tei­ta? Va­li­koi­man lu­et­te­le­mi­seen ei­vät kah­den kä­den sor­met rii­tä, on otet­ta­va var­paat­kin avuk­si, ei­vät­kä ne­kään rii­tä. On joka aa­mu tuo­rei­ta lei­von­nai­sia, tuo­ret­ta ka­laa (mitä luk­sus­ta) , vi­han­nek­sia sa­to­kau­del­la, jat­ko­ja­los­tei­ta, kä­den­tai­ta­jien töi­tä, va­li­koi­ma on to­del­la laa­ja. Ja os­tos­ka­na­vaa lai­na­tak­se­ni: ei­kä täs­sä vie­lä kaik­ki.

Löy­tyy kah­via kas­tet­ta­vi­neen, keit­to­lou­nas­ta ja hy­vää seu­raa ja ys­tä­väl­lis­tä pal­ve­lua. Ai­ka pal­jon yh­den ka­ton al­ta.

Me pien­tuot­ta­jat teem­me par­haam­me, et­tä sekä paik­ka­kun­ta­lai­set et­tä mu­ka­vat mök­ki­läi­sem­me saa­vat edel­lä lu­e­tel­tu­ja pal­ve­lu­ja jat­kos­sa­kin ”suu­rel­li­sel­ta lin­ja-au­to­a­se­mal­ta”.

Ke­väi­sin ter­vei­sin,

Ma­rit­ta Pöys­ti

yk­si tuot­ta­jis­ta