Kuntasektori tosi haasteissa
Hiljattain ilmestyneessä blogissani yritin porautua suurvaltajohtajien ajatusmaailmaan. Samaa koetan hahmottaa kuntapäättäjien osalta.
Suomessa on nykyisellään 311 kaupunkia ja kuntaa. Jopa 80 kuntataloutta on taloudellisesti vaikeiden haasteiden edessä, ja monet on pakotettu paikkaamaan talouttaan ensi vuodelle veroäyrin nostolla.
Kuntataloudessa päättäjillä liikkuu päässään pelko tulevaisuudesta. Hyvin monet kunnat tekevät pahasti tappiollisen tilinpäätöksen. Ensi vuosi on vaikea budjetoida, kun valtionavustusten kohtalostakaan ei ole varmaa tietoa.
Tampereella on yli-investoitu yhdessä kokoomuksen ja Sdp:n toimesta. Ratikka- ja kansihankkeet yhtäaikaisena ovat lähes liian suuri pala. Tämän vuoden tilinpäätös tullee olemaan noin 50 miljoonaa euroa tappiollinen. Ensi vuosi pelastetaan veroäyrin korotuksella. Sen jälkeen onkin arvoitus, mitä Lylyn ja Ikosen päässä liikkuu, kun kunnallisveron korotuksen hyöty on vuodessa syöty.
Suuri osa valtakunnan kunnallispäättäjistä on pakon edessä ja joutuu nostamaan veroäyriä ensi vuodelle. Kuntien johdon päässä toki liikkuu yritys löytää vähiten kansalaisia negatiivisesti kurittavia pelastuskeinoja.
Lähestyvät vaalit alkavat vaikuttaa ajatteluun ja uskallukseen tehdä esimerkiksi hallinnollisia muutoksia ja henkilötyövuosien vähennyksiä kunnallishallinnossa, vaikka isokin ravistelu ja muutos olisivat tarpeen.
Huippu kunnallisveron nostosta löytyy Halsuan kunnasta, missä äyri on 23,5 % ja paine nostaa se 25 %:iin. Monien pienien kuntien nähdään pakotetun nostamaan kunnallisveroa 5–5,5 % vuoteen 2023 mennessä. Ei käy kateeksi kuntapäättäjiä ja heidän pohdintojaan.
Tampereen naapurissa oltiin suunnittelemassa Ylöjärven ihmettä. Kaupunki on harvoja maassamme, joka harkitsi veroäyrin laskua. Kunnanvaltuusto äänesti kuitenkin kunnanhallituksen esityksestä poiketen ja päätti pitää äyrin ennallaan. Ylöjärven päättäjät voivat kuitenkin mielessään pohtia runsasta muuttovoittoa kaupunkiinsa.
Omaa kuntaamme, Ruovettä peukutan hyvällä syyllä. Johto näyttää pystyvän luovimaan lähes nollatuloksen nyt vaikeina aikoina. Päättäjien päässä on varmaan johtoajatuksena vastaavan tempun tekeminen ensi vuonna. Valtionavustukset ovat toki avainasemassa, mutta omilla kustannusten nousun jarruttamistoimilla on suuri merkitys näissä talkoissa. Valitettavasti sote-päätös viivästyy, eikä sieltä ilman vääntöä syntyne helpotusta kustannusten nousukierteeseen. Ruovesi säästynee myös kunnallisveron korotukselta, mikä olisi positiivinen uutinen kuntalaisille ja tänne muuttoa harkitseville.
Omalta osaltani pohdin jo taannoin blogissani kirjojeni muuttoa Tampereelta Ruovedelle. Tampere korottaa äyrin ensi vuodelle 20,5 %:iin. Ero Ruoveteen (22 %) kapenee merkittävästi.
Asuessani Kekkosella en näe mitään järkeä tukea Tampereen hankkeita. Etenkään en ratikkaa, jota en nähtävästi tule ikinä edes koeajamaan. Nyt olen päätökseni tehnyt, ja ruoveteläistyn ensi vuonna, kunhan kunnan kanssa ehditään muuttamaan ympärivuotisen loma-asuntoni status omakotitaloksi.