Heikki Itänen.
Varman päälle
Kolumni
Niin sanotut varmat asiat kuuluvat ihmisten jokapäiväisiin tukipilareihin.
Kun toimimme arkielämässä totuttujen tapojen mukaan, niin voimme pitää varmana, että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin. Keinot ovat jokaisella hieman erilaisia, niin myös elintavat, mutta käytännössä tavoitteena kaikilla on helpottaa elämäänsä.
Aika moni juo aamulla kahvia, koska se varmasti virkistää ja antaa puhtia.
Kun teemme tietynlaista ruokaa, niin tiedämme mikä varmasti maistuu.
Kelien mukaan pukeudumme tietyllä tavalla, että varmasti tarkenemme.
Kun kokoamme liiteriin oikean määrän puita, niin se varmasti riittää taas talven yli.
Ilmojen ennustaja on tiettyjen merkkien perusteella aivan varma siitä, koska sataa.
Monella ihmisellä on tiedossa pommin varma kalapaikka, tai marjapaikka.
Veikkauksessakin teemme varmat kohteet ensin ja päättelemme sitten loput.
Kokemusten perusteella ihminen luo omat käsityksensä varmoista asioista.
Olen aina ihmetellyt, kun automerkkejä on myynnissä kymmenittäin, niin miten kaikille voi riittää ostajia. Kun asiaa on kysytty, niin jokainen auton hankkinut ilmoittaa, että se oma merkki on kaikkein paras, kun se on niin varma kulkupeli.
Monella ihmisellä on tiedossa pommin varma kalapaikka, tai marjapaikka.
Ihmisen on hyvä olla, kun hän on tehnyt mielestään varman päälle päätöksen.
Liika itsevarmuus voi kuitenkin tuottaa joskus hyvin suuren pettymyksen.
Vanha sanonta kuuluukin: Mikään ei ole koskaan niin varmaa kuin epävarma.
Yksi tärkeä asia on onneksi aina idioottivarma: Kevät vielä jossain välissä tulee!
Varmuus voi synnyttää myös ennakkoluuloja. Muista poikkeavaa outoa tyyppiä pidetään helposti epänormaalina. Siitä ei tietenkään ole varmaa tietoa, vain juoruja.
Juoru onkin hyvin kiehtova, koska se voi olla tottakin, mutta se ei ole ihan varmaa.
Varmuudesta on monesti myös harmia. Nuorison äänestysinnostus on kuulemma matalalla, kun he ovat varmoja, ettei mikään kuitenkaan muutu.
Moni paha riita on alkanut siitä, kun kaksi samasta asiasta aivan varmaa ihmistä on eri mieltä, eikä kumpikaan anna periksi. Siitä syntyy monesti kaunaa, joka kestää koko elämän ajan ja saattaa joskus riittää seuraavallekin sukupolvelle asti.
Putinkin hyökkäsi Ukrainaan, kun oli aivan varma, että voittaisi sodan.
Varmuudellakin on tietysti olemassa myös omat rajansa.
Poliisikuulustelussa oli joskus risteyskolarin näkijänä viisi ihmistä. Kaikki olivat varmoja siitä, mitä tilanteessa tapahtui ja jokainen kertoi aivan erilaisen version.
Varmuudellakin on tietysti olemassa myös omat rajansa.
Kaverini Kyösti sattui kerran paikalle, kun kaksi miestä mukiloi toisiaan.
Hän ilmoitti virkavallalle nähneensä kahinan ja oli sillä kertaa ainoa silminnäkijä. Poliisi kysyi, että oletko nyt aivan varma siitä, kumpi osapuoli aloitti, koska sinun havaintojen mukaan langetetaan tässä tapauksessa syyllisyys?
Kyösti sanoi olevansa niin varma, että koska tahansa voisi lähteä käräjille todistajaksi, mutta vetoa ei silti menisi asiasta vielä lyömään.