Hartauskirjoitus: Pyhä Henki ja demokratia
Kirkonkellot
Tänä vuonna vietämme ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuotta. Nikean kirkolliskokouksen merkitys on suuri, paitsi kristilliselle kirkolle, myös länsimaiselle edustukselliselle demokratialle.
Ekumeenisten kirkolliskokousten arvovalta perustui ajatukseen, että kun kristikunnan piispat ovat laajasti koolla yhdessä paikassa, on Pyhä Henki erityisen voimakkaasti läsnä. Ja takaa päätösten laadun. Tälle ajattelulle pohjautuu myös parlamentaarinen demokratia. Yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitussa eduskunnassa ja muissa päätöksentekoelimissä voidaan ajatella suuri viisaus, kun laajasti erilaisia näkökuntoja on mukana asioiden käsittelyssä. Tällä tavoin tulee parempia päätöksiä. Antiikin Ateenan demokratiassa valinnat tehtiin arpomalla, äänestämällä vaikuttamisen juuret ovat juuri ensimmäisten kirkolliskokouksien luomassa mallissa.
Ensimmäisten ekumeenisten kirkolliskokousten syntyajattelussa ei lähdetty siitä, että Pyhä Henki takaa sen, että kaikki päätökset ovat hyviä. Pikemminkin ajateltiin, että Pyhän Hengen voimakas läsnäolo estää kaikista huonoimpien päätösten synnyn. Nykyään puhuttaisiin parviälystä. Sekä vanhoissa kirkolliskokouksissa että edustuksellisessa demokratiassa joukon yhteinen äly on valjastettu hyötykäyttöön astetta organisoidummin kuin muissa tavoissa käyttää parviälyä, lähinnä samanmielisten kesken.
Kirkolliseen päätöksentekoon kuuluvat määrävähemmistösäädökset. Viimeksi näihin kaatui äänestyksessä piispankokouksen ehdotus kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Määrävähemmistösäädösten tarkoituksena on estää yksinkertaista ja erehtyväistä ihmisjärkeä pitämästä satunnaista ja tilapäistä enemmistöä Pyhän Hengen kantana. Ja nimenomaan estää huonojen päätösten synty. Siksi kirkollinen päätöksenteko on monesti aika hidasta.
Suomen edustuksellisesta demokratiasta määrävähemmistösäädökset pitkälti poistettiin 1990-luvulla, vaikka ne edelleen ovat osa perustuslain säätämisjärjestystä. Alkuperäisessä K.J. Ståhlbergin laatimassa perustuslaissa määrävähemmistösäädöksiä oli paljon enemmän. Presidentti Ståhlbergin ajatus oli sama kuin varhaisissa kirkolliskokouksissa: estää ennen muuta huonojen päätösten synty.
Huonojen päätösten ehkäisemiselle on pohjimmiltaan tarkoitus luoda päätöksentekokokonaisuudesta entistä parempi. Tähän luotiin malli Nikean kirkolliskokouksessa. Ja se on ilman muuta juhlavuotensa ansainnut. Sitä kautta Nikean kirkolliskokous kutsuu meitäkin yksissätuumin edistämään yhteistä hyvää.
Ville Vauhkonen
pastori