Vas­ti­kään uu­ti­soi­tiin, et­tä Lää­ke­tie­to­kes­kus on pal­ve­lu­tar­jon­taa pa­ran­taak­seen muut­ta­nut ni­men­sä. Uu­si nimi on Phar­ma­ca He­alth In­tel­li­gen­ce. Il­man muu­ta lai­tok­sel­la on pal­jon kan­sain­vä­li­siä yh­teyk­siä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta eng­lan­nin­kie­li­nen nimi ai­no­a­na ei ole pe­rus­tel­tu.

Ni­mi­hän pi­täi­si ol­la myös suo­mek­si ja ruot­sik­si, jot­ta oman maan kan­sa­lai­set­kin tun­ti­si­vat kuu­lu­van­sa pal­ve­lun pii­riin. Kut­su­ma­ni­mek­si on ly­hen­net­ty Phar­ma­ca, siis la­ve­as­ti mie­li­ku­va lääk­keis­tä ja kai­ken­lai­sis­ta ra­vin­to­li­sis­tä.

Vii­me ai­koi­na on ol­lut val­ta­vas­ti kan­na­not­to­ja eng­lan­nin tun­ke­mi­ses­ta sin­ne, mis­sä sitä ei tar­vi­ta. Mikä mää­rä on ih­ka suo­ma­lai­sia pal­ve­lui­ta, ta­pah­tu­mia, tuot­tei­ta, jot­ka on ni­met­ty Hair Stu­dio, Kitc­hen, Hou­se, Fresh Pro­duc­ti­on, Loun­ge Wear jne. Toi­vot­ta­vas­ti noi­ta­kä­rä­jis­tä ei kos­kaan tule Ruo­ve­den Witch Fes­ti­va­lia ja on­nek­si on Mu­siik­kia! Ruo­ve­si. – Mah­ta­vaa, kii­tos!

Kie­len­tut­ki­ja Jan­ne Saa­ri­ki­vel­lä on var­mas­ti suu­rin huo­len ää­ni täs­sä eng­lan­nin joka paik­kaan tun­ke­mi­sen vim­mas­sa. Hä­nen mu­kaan va­roit­ta­vat ja muut tär­ke­ää tie­toa si­säl­tä­vät teks­tit ovat kyl­lä suo­mek­si mut­ta viih­de ja hu­vi­tus käyt­tää eng­lan­tia. Ei kai vi­ras­to voi pää­tyä viih­de­a­lal­le?

Taan­noin kä­vin kan­sain­vä­li­sen ket­jun liik­kees­sä, jos­sa niin hen­ki­lö­kun­ta kuin asi­ak­kaat­kin pu­hui­vat suo­mea. Kas­sal­la kylt­ti ker­toi tuot­tei­den vaih­to-oi­keu­des­ta ai­no­as­taan eng­lan­nik­si. Oli­ko siis ku­lut­ta­jan­suo­ja­la­ki voi­mas­sa? Ky­syn­pä vain. Ei­hän ol­tu enää ”viih­de­kie­len” ti­lan­tees­sa vaan os­ta­jan oi­keus­tur­vas­sa.

Kie­les­täm­me kiin­ni pi­tä­mi­nen kos­kee mei­tä jo­kais­ta ase­mas­ta riip­pu­mat­ta. Äi­din­kie­lel­läm­me me ajat­te­lem­me iloi­sim­mat, vai­keim­mat ja vii­mei­sim­mät aja­tuk­sem­me. Olen ky­sy­nyt äi­din­kie­leem­me muo­dik­kaan vas­ta­han­kai­ses­ti suh­tau­tu­vil­ta, mil­lä kie­lel­lä he las­ke­vat pääs­sään. ”No – suo­mek­si” on vas­taus. Mik­si siis hal­vek­sia omaa ajat­te­lun kiel­tään?

Si­vis­tys­kie­len omi­nai­suuk­siin kuu­luu se, et­tä sil­lä on run­sas ja ajan tar­pei­den mu­kaan ke­hit­ty­vä sa­nas­to, mo­ni­puo­lis­ta kir­jal­li­suut­ta, kor­ke­am­paa ope­tus­ta, mah­dol­li­suus hoi­taa eri alo­jen asi­oi­ta. Kaik­ki mai­ni­ot mur­teel­li­suu­det mu­kaan lu­kien kan­nat­ta säi­lyt­tää se, mitä täl­lä ka­ma­ral­la on suo­men kie­len ikä - noin 2 000 vuot­ta - luo­tu.

Hy­vin­voin­tia on mah­dol­li­suus rik­kaa­seen, il­meik­kää­seen äi­din­kie­leen. On ren­tout­ta­vaa ja an­toi­saa lu­kea ja kuul­la sa­no­ja, joi­den pie­net­kin vi­vah­teet ym­mär­tää. Kie­li ja mie­li kuu­lu­vat yh­teen.

Kan­sain­vä­lis­tä vien­tiä var­ten tuot­teis­sa ja muis­sa ni­mis­sä voi kart­taa tai ol­la kart­ta­mat­ta vie­rail­le ou­to­ja ”äi­tä ja öi­tä”. To­sin niis­sä­hän on mai­nio ju­jun­sa. Har­mi, et­tä jou­dum­me tu­hah­te­le­maan vä­ki­sin eng­lan­nik­si vään­ne­tyil­le ni­mil­le ja sa­noil­le. Nyt kiel­täm­me myy­dään hal­val­la. Mut­ta – äl­köön myy­tä­kö­kään!