Sokeana syntynyt

En­si sun­nun­tain evan­ke­liu­min ää­rel­lä (Joh. 9) mie­lee­ni pa­lau­tuu muis­to yli kah­den­kym­me­nen vuo­den ta­kaa. Olin te­o­lo­gi­an opis­ke­li­ja ja mu­ka­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton saar­na­har­joi­tuk­sis­sa. Mei­dän pien­ryh­määm­me joh­ti sil­loin ny­kyi­nen Kuo­pi­on piis­pa Jari Jolk­ko­nen vii­sal­la ja asi­an­tun­te­val­la ta­val­la. Sain vii­sas­ta kri­tiik­kiä ja kan­nus­tus­ta, joil­la mo­lem­mil­la on tär­keä paik­kan­sa ih­mi­se­los­sa.

Sokeana syntynyt

En­si sun­nun­tain evan­ke­liu­min ää­rel­lä (Joh. 9) mie­lee­ni pa­lau­tuu muis­to yli kah­den­kym­me­nen vuo­den ta­kaa. Olin te­o­lo­gi­an opis­ke­li­ja ja mu­ka­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton saar­na­har­joi­tuk­sis­sa. Mei­dän pien­ryh­määm­me joh­ti sil­loin ny­kyi­nen Kuo­pi­on piis­pa Jari Jolk­ko­nen vii­sal­la ja asi­an­tun­te­val­la ta­val­la. Sain vii­sas­ta kri­tiik­kiä ja kan­nus­tus­ta, joil­la mo­lem­mil­la on tär­keä paik­kan­sa ih­mi­se­los­sa.

Uskol­li­suus Jumalan lahjoille

Ei saa jää­dä tu­leen ma­kaa­maan, niin kuu­luu van­ha so­dan­käyn­ti­vii­saus. Toi­saal­ta myös on niin, et­tä laa­ke­reil­laan le­päi­ly on yh­tä vaa­ral­lis­ta kuin ma­kuul­le­käy­mi­nen ark­ti­sel­la va­el­luk­sel­la. Sitä nu­kah­taa, ja pa­lel­tuu nuk­ku­es­saan. Pai­kal­leen jää­mi­ses­sä on omat vaa­ran­sa.

Uskol­li­suus Jumalan lahjoille

Ei saa jää­dä tu­leen ma­kaa­maan, niin kuu­luu van­ha so­dan­käyn­ti­vii­saus. Toi­saal­ta myös on niin, et­tä laa­ke­reil­laan le­päi­ly on yh­tä vaa­ral­lis­ta kuin ma­kuul­le­käy­mi­nen ark­ti­sel­la va­el­luk­sel­la. Sitä nu­kah­taa, ja pa­lel­tuu nuk­ku­es­saan. Pai­kal­leen jää­mi­ses­sä on omat vaa­ran­sa.

Kirk­ko­ve­ne­sou­tua ja kama­ri­mu­siik­kia

Mu­siik­kia Ruo­ve­si! kon­ser­teis­sa soit­ta­jia on ol­lut kah­des­ta kym­me­neen. Täl­lai­nen mää­rä soit­ta­jia ei tar­vit­se or­kes­te­rin­joh­ta­jaa, ryh­mä toi­mii it­se­oh­jau­tu­va­na. Muu­si­kot so­pi­vat kes­ke­nään, kuka mää­rää tah­din ja aloi­tuk­set. Soit­to soi ja ryt­mi toi­mii. Kat­seil­la vies­ti­te­tään. Tämä on so­pui­saa yh­teis­työ­tä par­haim­mil­laan.

Kirk­ko­ve­ne­sou­tua ja kama­ri­mu­siik­kia

Mu­siik­kia Ruo­ve­si! kon­ser­teis­sa soit­ta­jia on ol­lut kah­des­ta kym­me­neen. Täl­lai­nen mää­rä soit­ta­jia ei tar­vit­se or­kes­te­rin­joh­ta­jaa, ryh­mä toi­mii it­se­oh­jau­tu­va­na. Muu­si­kot so­pi­vat kes­ke­nään, kuka mää­rää tah­din ja aloi­tuk­set. Soit­to soi ja ryt­mi toi­mii. Kat­seil­la vies­ti­te­tään. Tämä on so­pui­saa yh­teis­työ­tä par­haim­mil­laan.

Pietari, Paavali

ja me muut pyhät syntiset

Kuu­si viik­koa hel­lun­tain jäl­keen Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­ses­sa kir­kos­sa ja mo­nis­sa muis­sa­kin kirk­ko­kun­nis­sa ja kris­til­li­sis­sä yh­tei­söis­sä vie­te­tään sun­nun­tai­ta, jon­ka van­hin evan­ke­liu­mi­teks­ti (Luuk.5:1–11) ker­too ka­las­ta­ja Si­mon Joo­naan­po­jan (tai Jo­han­nek­sen­po­jan) elä­män erääs­tä kään­ne­koh­das­ta.

Pietari, Paavali

ja me muut pyhät syntiset

Kuu­si viik­koa hel­lun­tain jäl­keen Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­ses­sa kir­kos­sa ja mo­nis­sa muis­sa­kin kirk­ko­kun­nis­sa ja kris­til­li­sis­sä yh­tei­söis­sä vie­te­tään sun­nun­tai­ta, jon­ka van­hin evan­ke­liu­mi­teks­ti (Luuk.5:1–11) ker­too ka­las­ta­ja Si­mon Joo­naan­po­jan (tai Jo­han­nek­sen­po­jan) elä­män erääs­tä kään­ne­koh­das­ta.

Kup­la­e­lä­mää

Tie­sit­kö elä­vä­si kup­las­sa? Kup­lan si­säl­lä on kaik­ki se, min­kä hy­väk­syt ja ul­ko­puo­lel­la se, mis­tä et ha­lua edes ot­taa sel­vää. Me kaik­ki eläm­me län­si­mai­ses­sa kup­las­sa, jos­sa tie­däm­me, mitä tar­koit­taa oi­keu­den­mu­kai­suus ja de­mok­ra­tia. Po­liit­ti­ses­ti voim­me elää oman puo­lu­een kup­las­sa, jos­sa on ai­no­at oi­ke­at rat­kai­sut yh­teis­kun­nan on­gel­miin. Kaik­kein ou­doim­pia kup­lia ovat sa­la­liit­to­te­o­ri­at, jois­sa sel­vät to­si­a­si­at kiel­le­tään ja py­sy­tään tiu­kas­ti har­ha­kä­si­tys­ten kup­las­sa. On myös hen­gel­li­siä kup­lia, jois­sa on se ai­noa oi­kea op­pi ja muil­la ei ole pää­syä tai­vaa­seen.

Kup­la­e­lä­mää

Tie­sit­kö elä­vä­si kup­las­sa? Kup­lan si­säl­lä on kaik­ki se, min­kä hy­väk­syt ja ul­ko­puo­lel­la se, mis­tä et ha­lua edes ot­taa sel­vää. Me kaik­ki eläm­me län­si­mai­ses­sa kup­las­sa, jos­sa tie­däm­me, mitä tar­koit­taa oi­keu­den­mu­kai­suus ja de­mok­ra­tia. Po­liit­ti­ses­ti voim­me elää oman puo­lu­een kup­las­sa, jos­sa on ai­no­at oi­ke­at rat­kai­sut yh­teis­kun­nan on­gel­miin. Kaik­kein ou­doim­pia kup­lia ovat sa­la­liit­to­te­o­ri­at, jois­sa sel­vät to­si­a­si­at kiel­le­tään ja py­sy­tään tiu­kas­ti har­ha­kä­si­tys­ten kup­las­sa. On myös hen­gel­li­siä kup­lia, jois­sa on se ai­noa oi­kea op­pi ja muil­la ei ole pää­syä tai­vaa­seen.

Pyy­tä­mässä

Kun suo­ma­lai­nen me­nee met­säs­tä­mään tai ka­las­ta­maan, hän me­nee pyy­tä­mään. Hän ei mene käs­ke­mään tai mää­räi­le­mään. Hän me­nee pyy­tä­mään. ’An­na Ah­ti pari ah­ven­ta’ -tyy­liin.

Pyy­tä­mässä

Kun suo­ma­lai­nen me­nee met­säs­tä­mään tai ka­las­ta­maan, hän me­nee pyy­tä­mään. Hän ei mene käs­ke­mään tai mää­räi­le­mään. Hän me­nee pyy­tä­mään. ’An­na Ah­ti pari ah­ven­ta’ -tyy­liin.